Mekaniikan osaaminen ei enää riitä – sähköautojen huolto ja korjaus vaatii täysin uudenlaisia taitoja

Sähköautojen akkujen elinikä on haaste, joka koskettaa sekä kuluttajia että autoliikkeitä. Uusille autoille myönnetään keskimäärin kahdeksan vuoden akkutakuu, jonka jälkeen auton omistaja on vastuussa akusta. Korjaaminen on haastavaa, sillä osaamista ei ole vielä tarpeeksi. Uudet akut taas ovat huomattavan kalliita. Riskinä on, että käytetyt sähköautot jäävät vaille ostajaa ja päätyvät romuttamoille.

Jatkossa on yhä tärkeämpää voida mitata käytetyn sähköauton akun kuntoa ja tehostaa vanhojen akkujen korjaamista. Tämä vaatii osaajapulasta kärsivälle alalle uudenlaista koulutusta ja koko koulutuslinjan uudelleenajattelua. Kesäkuussa Helsingissä järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa täysin uudenlainen tapahtuma sähköautoalan ammattilaisille. Tavoitteena on verkostoitua ja ratkaista yhdessä sähköautoiluun liittyviä haasteita.

 Uusissa sähköautoissa on mukana akkutakuu, jolloin akun mahdolliset viat korjataan takuun piirissä. Suomessa oli kuitenkin jo vuonna 2023 noin 10 000 akun takuuiän ylittänyttä sähköautoa, ja luvun on karkeasti arvioitu tuplaantuvan tämän vuoden jälkeen vuosittain.

– Kun sähköautoja valmistetaan, on akun ja auton suunniteltu elinikä sama. Akku saattaa kuitenkin ikääntyä selvästi nopeammin kuin auto, jolloin huonoimmassa tapauksessa akku hajoaa tai tulee elinkaarensa päähän takuuiän umpeuduttua, ja auton omistaja joutuu hankkimaan uuden akun sähköautoonsa. Sähköautojen määrä kasvaa jatkuvasti, mikä tarkoittaa myös vuosi vuodelta suurempaa määrää akkutakuun ohittaneita autoja, joita voi olla vaikea myydä eteenpäin. Tämä taas saattaa luoda aikanaan jarruefektin markkinoilla, kertoo autokorjaamoalan asiantuntijan Diagno Oy:n operatiivinen johtaja Frans Malmari.

 Uuden akun hankkiminen on huomattavan kallista: uusi sähköauton akku maksaa keskimäärin yli 10 000 euroa, kalleimmissa malleissa hinta voi nousta moninkertaiseksi.

– Tästä syystä akkuja täytyy voida huoltaa ja korjata auton elinkaaren aikana niin, että auton ja akun elinkaari olisi sama. Ongelma heijastuu myös autokauppoihin: jos auton akkutakuu on ummessa tai lähellä umpeutumista, auton ostaminen voi olla riski autoliikkeelle. Samoin on kuluttajien kanssa – harva uskaltaa ottaa niin suurta taloudellista riskiä, Malmari jatkaa.

 Autoalaa vaivaa osaajapula

Autoalalla on suuri pula tekijöistä. Alalle tarvitaan uudenlaista osaamista, sillä autot ovat kehittyneet suurin harppauksin viime vuosien aikana. Osaaja- ja osaamisvaje osaltaan haastaa sähköautojen akkujen kunnonmääritystä ja korjaamista.

– Autoala on matkalla syvälle digitaaliseen aikaan, jolloin osaamistarpeetkin muuttuvat ratkaisevasti. Autojen elektroniikka lähestyy jo puhelintekniikkaa ja autoissa on paljon etäyhteyksiä, joita on osattava hallita. Sähköihin ja akkuihin liittyvä osaaminen on tulossa olennaiseksi taidoksi mekaanikoilla, kertoo Autoalan keskusliiton tekninen johtaja ja Metropolian ammattikorkeakoulun tuntiopettaja Jouko Sohlberg.

–  Autoala on viimeisen viiden vuoden aikana mennyt enemmän eteenpäin kuin yhteensä viimeisen sadan vuoden aikana. Suuri haaste on se, miten jo nykyiset mekaanikot ja autoalan ammattilaiset saadaan koulutettua nykyteknologian pariin. Tätä korjaamot miettivät, kuten myös sitä, mihin laitteisiin tai tiloihin kannattaa jatkossa investoida. Panostetaanko akkujen korjauksiin vai ohjelmointiin, monialaisen osaamisen tarve kasvaa koko ajan.

 Akun kunnon arviointi avainasemassa

Akun kunto pitää voida mitata luotettavasti, jotta esimerkiksi auton ostava autoliike tietää, mitä ostaa ja voi välittää tiedon myös auton lopulta ostavalle kuluttajalle.

– Tässä on mukana myös kiertotalousajattelua: laitteet täytyy koittaa pitää hengissä mahdollisimman pitkään, Malmari sanoo.

 Akkujen kuntoa on voitava seurata systemaattisesti.

– Akkujen kunnonmäärityksen pitää olla entistä läpinäkyvämpää. Akkujen kuntomäärityksestä tulisi aina olla luotettavat dokumentit. Näin auton ostaja tietää, mitä ostaa, ja myyjä voi puolestaan luotettavasti todistaa akun kunnon. Hyvä dokumentointi myös nopeuttaa myyntiprosessia, mikä on etu kaikille, kertoo akkudiagnostiikkaan ja akkujen kunnon määritykseen erikoistuneen Aviloon toimitusjohtaja Marcus Berger.

Bergerin mukaan akkujen kunnonmäärityksen tulisi olla säännöllistä.

– Säännöllinen testaus kertoo ajajalle, käytetäänkö autoa oikein ja tehokkaasti. Etenkin haastavissa sääolosuhteissa käytössä oleva akku on hyvä tarkastuttaa tarpeeksi usein. Akut eivät aina anna indikaatiota vioista, vaan voivat tehdä täysstopin. Tästä syystä tieto niiden kunnosta on erityisen tärkeää, sillä oikean diagnostiikan avulla huolto ja huolenpito on helpompaa kohdistaa oikein, joka myös lisää akkujen pitkäikäisyyttä.

Uusi sähköautoihin erikoistunut tapahtuma kokoaa alan toimijat yhteen

Eri tahojen dialogia on tiivistettävä, jotta ala voi kehittyä haluttuun suuntaan. Diagno Oy järjestää 6. kesäkuuta Nordeca 2024 -tapahtuman sähköautoalan ammattilaisille. Ideana on koota yhteen sähköautojen maahantuojia, opiskelijoita, alan asiantuntijoita ja koulutuksesta vastaavia tahoja.

– Tapahtumalle on kysyntää, sillä keskustelua ja verkostoitumista on tärkeä tiivistää alalla. Sähköautoalan ongelmat ja haasteet ratkotaan yhdessä, koska silloin saadaan aikaan myös mahdollisimman monipuolisia ja monelta kantilta pohdittuja ratkaisuehdotuksia toteaa Malmari.