Älypuhelimet, tietokoneet ja sähköajoneuvot voivat olla modernin maailman symboleja, mutta Siddharth Kara sanoo, että niiden ladattavat akut käyttävät kobolttia, jota louhitaan Kongon demokraattisessa tasavallassa orjuuden kaltaisissa olosuhteissa.

Kara, Harvardin T.H. Chan School of Public Health ja Kennedy School on tutkinut nykyajan orjuutta, ihmiskauppaa ja lapsityövoimaa kahden vuosikymmenen ajan. Hän sanoo, että vaikka Kongon demokraattisessa tasavallassa on enemmän kobolttivaroja kuin muualla planeetalla yhteensä, ei ole olemassa sellaista asiaa kuin "puhdas" koboltin toimitusketju maasta. Uudessa kirjassaan Cobalt Red Kara kirjoittaa, että suuren osan Kongon demokraattisen tasavallan koboltista louhivat niin sanotut "käsityöläiset" kaivostyöläiset – freelance-työntekijät, jotka tekevät erittäin vaarallista työtä vain muutamalla dollarilla päivässä.

Kara sanoo, että kaivosteollisuus on tuhonnut Kongon demokraattisen tasavallan maiseman. Miljoonia puita on kaadettu, kaivosten ympäristössä on pölyä ja hiekkaa, ja vesi on saastunut kaivosprosessin myrkyllisistä jätevesistä. Lisäksi hän sanoo: "Koboltti on myrkyllistä koskettaa ja hengittää - ja sadat tuhannet köyhät kongolaiset koskettavat ja hengittävät sitä päivästä toiseen."