Hallitus esittää, että merivahingonlaskijaa koskevaa sääntely koottaisiin uudistettuna merilakiin. Esityksen tavoitteena on selkiyttää sitä, miten merivahingonlaskijalle selvitettäväksi annettavat asiat pannaan vireille ja millaiset ovat niihin liittyvät korvauskäytännöt.
Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 28. tammikuuta 2021.
Merivahingonlaskijan ja tämän sijaisen nimeäisi jatkossa valtioneuvosto liikenne- ja viestintäministeriön sijasta. Merivahingonlaskijan tehtävä rinnastettaisiin käräjäoikeuden tuomarin virkaan.
Merivahingonlaskijan tehtävä on perinteinen osa Pohjoismaiden merioikeuden ja -vakuutuksen järjestelmää ja sitä koskeva sääntely on kansallisissa merilaeissa. Suomessa tehtävää hoidetaan sivutoimisesti.
Merivahingonlaskijalle olisi jatkossa nimettävä myös sijainen. Sijainen hoitaisi sellaiset merivahingonlaskijan selvitettäväksi osoitetut asiat, joissa merivahingonlaskija on esteellinen.
Merivahingonlaskijan toimenkuvaan kuuluisivat jatkossakin seuraavat tehtävät:
1. merivakuutuksen nojalla laadittavat korvausselvitykset,
2. laivaisännän vastuumäärän suuruutta ja määrän jakamista koskevien asioiden selvittäminen eräissä tapauksissa,
3. osamatkarahtia koskevaan rahtaussopimukseen liittyvien erimielisyyksien selvittäminen sekä
4. yhteistä tai yksityistä haveria koskevan selvityksen laadinta.
Venevakuutuksia koskevissa erimielisyysasioissa ei enää jatkossa edellytettäisi merivahingonlaskijan korvausselvitystä asian saattamiselle tuomioistuimen ratkaistavaksi, ellei venettä käytetä kauppa-aluksen tavoin elinkeinon harjoittamiseen.
Lisäksi merivahingonlaskija antaisi venevakuutuksen nojalla korvausselvityksen, jos venevakuutussopimuksen ehdoissa on erikseen näin sovittu. Muissa tapauksissa venevakuutussopimuksen osapuolet voisivat kuitenkin pyytää merivahingonlaskijalta asiantuntijalausuntoa venevahinkoasiassa.
Mitä seuraavaksi?
Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).
Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.
Ehdotetun lain olisi tarkoitus tulla voimaan 1.6.2021.
