Jopa viidennes Lapissa asuvista ajaa moottorikelkalla, kertoo Liikenneturvan Lapin asukkaille suunnattu kysely. Vaikka kelkkailu on Lapissa suhteellisen yleistä, sääntötuntemuksessa on edelleen parannettavaa. Puutteita on ihan perusteissa, kuten siinä, missä moottorikelkalla saa ajaa, millä nopeudella ja mikä promilleraja kelkkailijoita koskee.

Liikenneturvan tuoreen kyselyn mukaan viidesosa Lapissa asuvista kertoo ajavansa moottorikelkalla, kymmenesosa kulkee kyydissä matkustajana. Moottorikelkkaa ajavia on eniten Pohjois- ja Tunturi-Lapissa. Vaikka moottorikelkkailu on pohjoisimmassa Suomessa yleistä, sääntötuntemus ei ole aukotonta.

Liikenneturvan Rovaniemen yhteyspäällikkö Petri Niska muistuttaa moottorikelkan kuljettajan vastuusta.

”Vaikka moottorikelkalla kuljetaan maantien sijasta maastossa, se on silti ajoneuvo. Sen kuljettajan on tiedettävä muun muassa missä kelkalla saa ajaa, mitkä ovat nopeusrajoitukset ja ikä- ja ajokorttivaatimukset”, Niska luettelee.

Moottorikelkalla on mahdollista ajaa virallisilla reiteillä, epävirallisilla urilla, maastossa ja jääalueilla.

”Virallisilla moottorikelkkareiteillä kuljettajalta vaaditaan vähintään T-luokan ajokortti ja maastossa moottorikelkkailu vaatii aina maanomistajan luvan. Onneksi iso osa Lapissa asuvista ja vielä suurempi osa kelkkailevista lappilaisista tämän tietää”, Niska kehuu.

Epävirallisilla kelkkaurilla lupakäytäntö vaihtelee, mutta kuljettajan tulee aina selvittää luvat etukäteen. Valtion mailla oleville urille luvan myöntää Metsähallitus. Läheskään kaikki Lapissa asuvat eivät kuitenkaan tiedä, mitä Metsähallituksen uralupa sallii. Vain kaksi viidestä vastaajasta tiesi, ettei se salli kelkkailua vapaasti missä vain valtion mailla. Moottorikelkkaa ajavista tämän tiesi lähes kolme viidestä. Moni myös luuli virheellisesti, että alle 15-vuotiaana saisi moottorikelkalla ajaa maastossa ja jääalueella.

Rattijuopumus on rattijuopumus moottorikelkallakin

Joka kahdeksas Liikenneturvan kyselyyn vastanneista lappilaisista luulee, että rattijuopumuksen raja olisi korkeampi moottorikelkkailijalle kuin autoilijalle. Tunturi-Lapin vastaajista peräti joka viides luuli kelkkailijan promillerajan olevan autoilijaa korkeampi.

”Jos moottorikelkalla ei aja, on enemmän epätietoisuutta sitä koskevista säännöistä, ja vastattiin useammin en osaa sanoa. Kelkkaa ajavista useammalla on säännöt hallussa, mutta toisaalta myös virheellistä luuloa oli enemmän. Esimerkiksi promillerajan kohdalla moottorikelkkailevien osuus oli suurempi sekä oikein että väärin vastanneissa kelkkaa ajamattomiin verrattuna. Tämä kielii siitä, että moottorikelkkailun sääntöjen kertaukselle on tarve”, Niska toteaa.

Myös moottorikelkkaa koskevat nopeusrajoitukset. Reilu puolet kelkkakuskeista tiesi enimmäisnopeuden jäällä ja virallisilla reiteillä. Tunturi-Lapissa rajoitukset tiedettiin paremmin kuin muualla Lapissa. Väärin vastanneista useimmat luulivat nopeusrajoitusten olevan todellisuutta matalammat. Niska toteaakin, että suurin sallittu nopeus ei moottorikelkallakaan useimmiten ole se turvallisin tilannenopeus.

”Moottorikelkkailuväylillä suurin sallittu nopeus on 60 km/h. Siellä yleisin syy onnettomuuteen on suistuminen ja törmääminen esteeseen. Monesti silloin vauhtia on ollut liikaa tilanteeseen tai osaamiseen nähden.”

Moottorikelkalla ei saa ajaa tietä pitkin

Moottorikelkalla ei saa ajaa tiellä kuin poikkeustapauksissa. Jos esimerkiksi reitti menee tien yli, on kelkalla pyrittävä ajamaan mahdollisimman kohtisuoraan tien poikki.

Lähes neljännes Liikenneturvan kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että tiealueella pitäisi olla sallittua ajaa moottorikelkalla nykyistä vapaammin. Tätä mieltä ovat erityisesti Pohjois- ja Tunturi-Lapissa asuvat. Nykyistä vapaampaa ajamista tiealueella kannatti myös yli puolet moottorikelkalla ajavista.