Peräkärryn vetäminen nostaa sähköauton energiankulutusta polttomoottoriautoa vähemmän. Lataustarve kuitenkin lisääntyy, mikä pidentää matka-aikoja.
Vaikka voiman puolesta sähköauto soveltuu erinomaisesti peräkärryn vetämiseen, niin vaunu tuo mukanaan omia ongelmia. Niistä mittavin on luonnollisesti toimintamatkan putoaminen. Moottori testasi, miten kevytperäkärryn vetäminen tyhjänä, kuormattuna, kuomulla ja ilman kuomua vaikuttaa takavetoisen Škoda Enyaq 85 iV -sähköauton toimintamatkaan.
Sähköautolla edullisempaa, mutta hitaampaa
Moottori teki vuonna 2020 samanlaisen testin 1,5-litraisella TSI-bensiinimoottorilla varustetulla Škoda Octavia Combilla, jonka polttoaineenkulutusta kärry lisäsi 1,8–3,1 litraa sadalla kilometrillä eli 38–54 prosenttia. Sähkö-Škodalla peräkärryn kulutuslisä oli puolestaan 19–71 prosenttia. Bensiinilitra sisältää yhdeksän kilowattitunnin edestä energiaa, joten testatun bensiiniauton kulutuslisä oli kilowattitunneiksi muutettuna 16,2–27,9 kWh, kun sähköautossa se oli 3,6–15,8 kWh. On hyvä kuitenkin huomioida, että perävaunun vaikutus polttoaineenkulutukseen saattaa vaihdella hyvin paljon eri autojen ja samankin automallin eri moottoriversioiden välillä.
Pelkän kulutuksen perusteella sähköautolla ajaminen on polttomoottoriautoa edullisempaa niin kärryn kanssa kuin ilman. Yksi olennainen tekijä siinä, onko sähköauto käyttökelpoinen kärryä vedettäessä, on kasvaneen energiankulutuksen vaikutus toimintamatkaan ja siten lataustaukojen määrään. Sähköautoa ei kannata ladata pikalaturilla täyteen saakka, koska lataus hidastuu huomattavasti viimeisten parinkymmenen prosentin aikana. Pikalataus 20:sta 80 prosenttiin vei testimme yhteydessä tyypillisesti 30 minuuttia, joten käytimme tätä matka-ajan laskemisessa.
Suurimmalla mitatulla kulutuksella Enyaqin toimintamatkaksi tulee 202 kilometriä. Jos lataus aloitettaisiin aina 20 % varauksesta, niin ensimmäinen lataus tulisi tehdä 162 kilometrin kohdalla. Puolen tunnin latauksella toimintamatka kasvaisi 121 kilometrillä. Tämän jälkeen laturilla pitäisi pysähtyä noin 120 kilometrin välein puoleksi tunniksi. Näin ollen 500 kilometrin matkalla tehtävät lataukset kasvattaisivat matka-aikaa 1,5 tunnilla.
– Jos ei ole tarve vetää peräkärryä jatkuvasti pitkiä matkoja, niin sähköauto soveltuu aivan mainiosti vetoautoksi. Karavaanareiden ja muuten säännöllisesti traileria vetävien on syytä kuitenkin pohtia tarkkaan, miten sähköauto sopii omaan käyttötarpeeseen, Moottorin toimituspäällikkö Jussi Saarinen sanoo.
Riittääkö ajo-oikeus?
Toinen huomioitava asia henkilöauton ja peräkärryn yhdistelmässä on ajokortin riittävyys. B-kortilla saa ajaa ajoneuvoa, jonka kokonaismassa on enintään 3 500 kg ja joka on rekisteröity kuljettajan lisäksi enintään kahdeksalle matkustajalle. Sen perässä saa olla kokonaismassaltaan enintään 750 kg:n perävaunu. Perässä voi olla myös painavampi perävaunu, mutta tällöin ajoneuvoyhdistelmän (vetoauto + perävaunu) yhteenlaskettu kokonaismassa saa olla enintään 3 500 kg.
Olennaista onkin huomata, että moni uudehko jarruton ns. kevytperävaunu on rekisteröity 825 kg:n kokonaismassalle. Tällaista perävaunua saa siis vetää pelkällä B-kortilla vain siinä tapauksessa, että vetoauton rekisteritietoihin merkitty kokonaismassa on enintään 2 675 kg. Varsinkin monen sähköauton kohdalla tämä ylittyy herkästi.
– Pelkän B-ajokortin riittävyys tulee helposti vastaan erityisesti sähköautojen kohdalla, koska ne ovat vastaavia polttomoottoriautoja painavampia. Esimerkiksi nelivetoisen Enyaqin ja kokonaismassaltaan 825 kg:n peräkärryn yhdistelmän ajamiseen ei B-kortti riitä. Takavetoisella Enyaqilla yhdistelmän kokonaismassa jäi 25 kiloa tavallisen B-kortin puolelle, Saarinen toteaa.
Nämä rajoitteet luonnollisesti poistuvat, jos suorittaa BE- tai B/96 -luokan ajokortin tai muutoskatsastaa perävaunun kokonaismassaksi 750 kg.
