Euroopan unionin liikenne- ja televiestintäministerit kokoontuvat 4.–5.12.2023 Brysselissä. Suomea kokouksessa edustaa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Liikenneneuvostossa tarkoitus hyväksyä kahdeksan yleisnäkemystä
Liikenneneuvostossa 4. joulukuuta hyväksyttävistä yleisnäkemyksistä ajokorttidirektiiviehdotus on Suomelle erityisen tärkeä. Suomen ennakkovaikuttaminen asiassa on ollut onnistunutta ja puheenjohtajan kompromissiehdotus on pitkälti Suomen neuvottelutavoitteiden mukainen.
Suomi pitää tärkeänä ajokorttidirektiivin tarkistamista ja erityisesti sen tavoitetta liikenneturvallisuuden parantamisesta. Suomi korostaa myös riittävää joustavuutta ja kansallista liikkumavaraa, jotta muutokset eivät kasvattaisi hallinnollista taakkaa merkittävästi.
- Suomi on tehnyt erinomaista ennakkovaikuttamistyötä. Tämän työn tuloksena meillä on nyt liikenneneuvostossa hyväksyttävänä erittäin hyvät neuvottelutulokset, jotka sisältävät meille tärkeää kansallista liikkumavaraa ja erityispiirteidemme huomioimista, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo.
Kokouksessa on tarkoitus hyväksyä myös seuraavia ehdotuksia koskevat yleisnäkemykset:
- niin sanottu CBE-direktiivin muuttamista koskeva ehdotus, jolla helpotetaan liikenneturvallisuuteen liittyviä liikennerikkomuksia koskevaa rajat ylittävää tietojenvaihtoa
- alusjäterikosdirektiivi
- merionnettomuustutkintadirektiivi
- satamavaltiotarkastusdirektiivi
- lippuvaltiodirektiivi
- satunnaisen linja-autoliikenteen kuljettajien ajo- ja lepoaikoja koskeva direktiivi
- asetus kuljetuspalveluiden kasvihuonekaasupäästöjen laskemiselle (CountEmissions EU)
Lisäksi neuvosto ottaa tiedoksi puheenjohtajan edistymisraportin mitta- ja massadirektiivin päivityksestä. Suomi on onnistuneesti korostanut kansallisten erityispiirteiden ja -olosuhteiden huomioimista neuvotteluissa. Muun muassa kansallinen poikkeusmahdollisuus suuremmalle kuljetuskalustolle, ja se, että rajat ylittävä liikenne voisi jatkua nykyisellä kalustolla, on hyvin huomioitu neuvostossa.
Televiestintäneuvostossa yleisnäkemys gigabitti-infrastruktuurisäädösehdotuksesta
Televiestintäneuvostossa 5. joulukuuta ministerit käyvät periaatekeskustelun, jonka aiheena on teknologinen johtajuus ja kilpailukyky investointien ja digitaalisen verkkoinfrastruktuurin valossa.
- Suomi tulee painottamaan keskustelussa erityisesti digitaalisen infrastruktuurin resilienssiä. Kuten tiedämme, digitaalisen ja fyysisen infrastruktuurin kestävyys on noussut tärkeämmäksi kuin koskaan ja siitä on huolehdittava, ministeri Ranne sanoo.
Kokouksessa pyritään saavuttamaan yleisnäkemys gigabitti-infrastruktuurisäädösehdotuksesta. Komission ehdotuksen tavoitteena on helpottaa viestintäverkkojen rakentamista, jotta saavutettaisiin EU:n tavoite mahdollistaa erittäin suuren kapasiteetin, eli yhden gigabitin, yhteydet EU:n alueella vuoteen 2030 mennessä.
Suomi pitää tärkeänä, että asetusehdotus on minimiharmonisointia, eli se asettaa kansalliselle sääntelylle minimivaatimukset. Kansallinen liikkumavara pitää varmistaa, jotta kansalliset sisäverkkoja koskevat säädökset voidaan pitää voimassa.
Ministerit ottavat tiedoksi edistymisraportin kybersolidaarisuussäädöksestä. Kybersolidaarisuussäädösehdotuksen tavoitteena on vahvistaa EU:n yhteistä kyberhäiriöiden havainnointia, tilannekuvaa sekä kyvykkyyttä vastata kyberhäiriöihin.
Suomi kannattaa ehdotuksen tavoitetta ja toimia, jotka edistävät jäsenmaiden välistä tietojenvaihtoa kyberturvallisuuspoikkeamista. Uusien tiedonvaihtotoimintojen perustamisessa tulee kuitenkin välttää päällekkäisyyksiä jo olemassa olevien toimintojen kanssa. Suomi ottaa puheenjohtajan edistymisraportin tiedoksi.
