Liikenne- ja viestintäministeriön tilaama selvitys journalismin tuesta on valmistunut. Selvityksessä ehdotetaan tukimallia, joka koostuu sekä nopeista tukimuodoista että pysyvämmästä journalismin tukijärjestelmästä.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan mukaan selvitys on osa laajempaa kokonaisuutta. Tarkastelussa ovat myös sanomalehtien viisipäiväisen jakelun turvaaminen koko maassa ja uutistoimistotuki. Jakelun turvaamista käsitellään valtioneuvoston kanslian vetämässä, postilainsäädäntöä ja posti- ja jakelutoiminnan tulevaisuutta arvioivassa valtiosihteerityöryhmässä. Uutistoimistojen tukimahdollisuutta selvitellään parhaillaan.

- Journalismin yhteiskunnallinen merkitys on korostunut koronakriisin aikana. Ihmisten tiedonsaannin kannalta se on korvaamaton lähde. Koronatilanne on kuitenkin ajanut tiedotusvälineiden talouden ahtaalle. Jotta kansalaisten oikeus saada tietoa ei vaarantuisi, on tässä akuutissa tilanteessa välttämätöntä selvittää pikaisesti, miten journalismi säilytettäisiin toimintakykyisenä, ministeri Harakka toteaa.

Nyt julkaistun selvityksen tehnyt toimittaja-kirjailija Elina Grundström ehdottaa pikaiseksi tukimuodoksi harkinnanvaraista koronatukea. Tässä selvityksen neljä ehdotusta:

1. Harkinnanvarainen koronatuki

Selvityksessä ehdotetaan harkinnanvaraista tukea koronan takia talousvaikeuksiin joutuneille tiedotusvälineille. Tukea voisi hakea hankkeisiin, joilla vahvistettaisiin laadukasta paikallista tai alueellista journalismia, tutkivaa journalismia tai tavanomaista perusteellisempien juttukokonaisuuksien tuottamista sekä journalistisen sisällön lisäämistä digitaalisille alustoille.

Tuen jakamista varten nimettäisiin journalismin asiantuntijoista koostuva riippumaton tukilautakunta, joka tekisi jakoesityksen itsenäisesti. Tukea voisi käyttää palkkakustannuksiin tai freetyön ostamiseen.

2. Valikoimaton tuki

Selvityshenkilön ehdottama valikoimaton tuki vastaisi pohjoismaisia käytäntöjä. Se olisi prosentuaalinen avustus, joka olisi suhteutettu tiedotusvälineiden vuonna 2019 saamiin tilaus- ja irtonumerotuottoihin.

3. Pysyvää journalismin tukea selvitettävä

Selvityksen mukaan nopeiden tukimuotojen rinnalla tulisi käynnistää selvitys harkinnanvaraisten tukien kokonaisuudesta ja tukilautakunnasta.

Kokonaisuus muun muassa tukisi journalismia alustasta riippumatta, varmistaisi paikallisen ja alueellisen journalismin elinvoimaisuuden sekä tukisi median digisiirtymää. Tässä yhteydessä tarkasteltaisiin myös kaikkia olemassa olevia journalismin tukia ja selvitettäisiin, olisiko mielekästä yhdistää ne uuteen tukien kokonaisuuteen.

Selvityksen mukaan pysyvään tukijärjestelmään olisi perusteltua ottaa mukaan myös valikoimaton ja mahdollisimman hyvin journalismiin kohdistuva tukimuoto.

4. Alustayhtiöiden verottaminen tarkasteluun

Selvityksessä todetaan, ettei laadukkaintakaan suomalaista journalismia saada helposti kannattavaksi niin kauan kuin kansainväliset sosiaalisen median alustat ja hakukoneet jakavat journalistien työtä ilmaiseksi.

Tästä syystä selvityksen tekijä esittää, että tulisi käynnistää tarkempi selvitys siitä, miten alustayhtiöitä voitaisiin verottaa Suomessa nykyistä enemmän, ja miten ne voitaisiin velvoittaa maksamaan jakamistaan sisällöistä niitä tuottaville tiedotusvälineille.

Mitä seuraavaksi?

Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää Elina Grundströmin ehdottamien journalismin tukemiseen liittyvien ratkaisujen tarkoituksenmukaisuutta ja toteuttamiskelpoisuutta muun muassa kansallisen lainsäädännön ja EU:n valtiontukilainsäädännön näkökulmasta. Tämä tehdään yhteistyössä muiden ministeriöiden ja viranomaisten kanssa. Verotusta koskeva valmistelu Suomessa kuuluu valtiovarainministeriön vastuulle.

Journalismin tukimääräraha pyritään viemään kolmanteen lisätalousarvioon.

Selvityksen tausta

Liikenne- ja viestintäministeriö antoi 16. huhtikuuta 2020 Elina Grundströmille toimeksi laatia selvitys siitä, miten journalismia voidaan tukea tilanteessa, jossa koronakriisi on lisännyt luotettavan ja totuudenmukaisen journalismin tarvetta, mutta heikentänyt voimakkaasti sen taloudellisia toimintaedellytyksiä.

Selvityksen tavoitteena oli arvioida tuen tarvetta ja löytää tarpeen mukaan yksi tai useampia tukimuotoja, jotka voitaisiin ottaa käyttöön nopeasti ja jotka kohdistuisivat nimenomaan journalistiseen sisältöön. Lisäksi tehtävänannossa toivottiin yleisen tason ehdotusta pidemmän tähtäimen toimenpiteistä journalismin tukemiseksi.