Hallitus esittää merilain ja eräiden muiden lakien muuttamista siten, että Suomi voisi hyväksyä meriliikenteen vahinkovastuuta koskevan HNS-yleissopimuksen. Sopimuksen hyväksyminen lisäisi aluksen omistajan vastuuta vaarallisten ja haitallisten aineiden merikuljetuksissa ja turvaisi vahingonkärsijöille nopeamman ja kattavamman korvauksen.
Lisäksi esitetään säädettäväksi laki meritse kuljetettavien vaarallisten ja haitallisten aineiden vastaanottamista koskevasta raportoinnista.
Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 10. lokakuuta 2019.
Kansainvälisellä HNS-yleissopimuksella (Convention on Liability and Compensation for Damage in Connection with the Carriage of Hazardous and Noxious Substances by Sea) määrätään vastuusta ja vahingonkorvauksesta vaarallisten ja haitallisten aineiden merikuljetuksissa.
Sopimuksen vahinkovastuun perusperiaate on, että aluksen omistaja on ensisijaisessa, ankarassa vastuussa vahingosta ja hänen on katettava vastuunsa vakuutuksella. Sopimuksessa aluksen omistajan vahingonkorvausvastuulla on kuitenkin enimmäismäärä. HNS-yleissopimuksen periaatteet ovat samat kuin esimerkiksi kansainvälisissä öljyvahinkoa koskevissa yleissopimuksissa.
Aluksen omistajan vastuuta täydentää yleissopimuksella perustettava kansainvälinen HNS-rahasto. Rahaston tarkoitus on kattaa mahdollisen vahingon kustannukset siltä osin kuin aluksen omistajan vastuun enimmäismäärä ei riitä niitä korvaamaan. Rahaston toiminta on tarkoitus rahoittaa maksuilla, jotka kerätään sopimusvaltioissa toimivilta vaarallisten ja haitallisten aineiden vastaanottajilta.
Sopimuksen hyväksyminen lisäisi aluksen omistajan vastuuta vahinkotilanteessa. Nykyisin vastuu on tuottamusperusteista ja vastuun enimmäismäärät ovat huomattavasti yleissopimusta alhaisemmat. Rahaston myötä myös vaarallisten ja haitallisten aineiden vastaanottajat sopimusvaltiossa osallistuisivat vahingon korvaamiseen tilanteissa, joissa aluksen omistajan vastuu ei riitä korvaamaan vahinkoa.
Suomessa on noin 20 vaarallisten aineiden vastaanottajaa, jotka kuuluisivat maksuvelvollisuuden piiriin.
Mitä seuraavaksi?
Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).
Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.
HNS-yleissopimus on Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa (International Maritime Organization) neuvoteltu yleissopimus, joka kuuluu osittain EU:n toimivaltaan. EU:n jäsenvaltioiden tulisi hyväksyä yleissopimus mahdollisuuksien mukaan viimeistään 6.5.2021. Yleissopimuksen voimaantulo edellyttää 12 valtion lopullista hyväksyntää.
Ministeriö seuraa sopimuksen kansainvälistä hyväksyntä- ja liittymistilannetta. Suomen on tarkoitus jättää liittymiskirja vasta sen jälkeen, kun myös suuria vaarallisten aineiden vastaanottajamaita on hyväksynyt yleissopimuksen. Tällä varmistetaan se, ettei maksutaakka mahdollisen vahingon sattuessa muodostuisi liian suureksi suomalaisille yrityksille.
