Kvarkentie eli Merenkurkun yli Vaasasta Ruotsin Uumajaan johtava kiinteä tieyhteys saa yhä laajempaa painavaa kannatusta. Maamme arvostetuimpiin maanpuolustus- ja turvallisuusalan asiantuntijoihin kuuluva Risto E. J. Penttilä nosti kolumnissaan (HBL 10.12.2023) Kvarkentien rakentamisen realistiseksi ja välttämättömäksi toteutettavaksi Naton mukanaan tuoman pohjoismaisen "Belt and Road" projektin osana.
"Tarve toteuttaa pohjoismainen Belt and Road -projekti Suomen, Ruotsin ja Norjan rajat ylittävillä teillä ja rautateillä on ilmeinen. NATOlle on tärkeää, että kuljetusyhteydet Atlantin rannikolta Ruotsiin ja Suomeen ovat nykyistä paremnmat. Siitä hyötyy myös Suomen huoltovarmuus. Nykyisellään kulkee 90% Suomen ulkomaankaupasta Itämerta pitkin. On välttämätöntä rakentaa nopeasti vaihtoehtoisia reittejä", Penttilä toteaa.
Belt and Road -projektin rahoituksessa keskeistä osaa näyttelisi Pohjoismainen Investointipankki NIB, jolla on kahdeksan omistajaa: viisi pohjoismaata ja kolme baltianmaata, Penttilä näkee.
Jo aiemmin Suomen Puolustusvoimien johtotasolta on kuultu painaavaa puoltoa Merenkurkun ylittävälle tielle mm. huoltovarmuutemme ratkaisevana teijänä.
Tuoreeltaan ovat myös Norjassa Mo i Ranan alueen teollisuus sekä Ruotsissa Västerbottenin alue vahvistaaneet kannatustaan Kvarkentielle. Sekä Uumajassa että Vaasassa johtavat kaupalliset ja poliittiset toimijat ovat jo esittämässä rahoitussuunnitelmia Kvarkentien toteuttamiseksi mahdollisimman pian. Kustannuksissa nähdään ratkaisuksi 1/3 taloudellinen panostus Ruotsin, Suomen ja EU:n osalta.
Myös Norja nähdään taloudellisesti avustavana tekijänä.
Kvarkentien rakenteellisen suunnittelun kohdalla tiedetään suomalaisen Eranti Engineering suunnittelutoimiston kehittävän erikoisratkaisuja mahdoillisten silta- ja pengerteihin kohdistettujen sabotaasituhojen pikakorjauksiksi. Suunnittelun pohjana arvellaan olevan vakiorakenteista koostuvia kokonaisuuksia; eräänlainen lego-palikkarakenne, jolla vauriot olisi korjattavissa käyttökuntoon käytännössä "nolla-ajassa".
Eranti Engineerin tuli aikanaan tunnetuksi mereen-rakentamisen konsultoinnista Juutinraunman sillan suunnittelussa ja myöhemmin mm. mereen rakennetun ahtojäävahvisteisen Reposaaren tuulipuiston toteutuksessa.
