Auto, tekniikka ja kuljetus 5/2020 - vuosi sitten - esitteli ensimmäisen kerran kahden maamme etevimmän väyläsuunnittelijan esityksen kiinteän tieyhteyden rakentamiseksi Merenkurkun yli Suomen Vaasasta Ruotsin Uumajaan.

Asialla olivat maailmankuulu mereen rakentamisen erikoisosaaja, DI Esa Eranti, sekä väyläinvestointien kannattavuuteen (tie-, rautatie-, vesitie-) erikoistunut Maailmanpankin kannattavuusasiantuntija, NY State Universityn kuljetus- ja logoistiikkaososton johtaja, DI Antti Talvitie.

Esitys otettiin varauksettomalla kiinnostuksella vastaan Pohjanlahden molemmin puolin. Jopa Ruotsin entinen pää- ja ulkoministeri Carl Bildt antoi sille heti tukensa. Suomen ja Ruotsin yhteiselin, Kvarkenneuvosto Uumajan ja Vaasan kaupunkien tukemina lähti viemään Erantin ja Talvitien ehdottaman kahden reittivaihtoehdon suunnitelmaa eteenpän. Lyhin n. 60 km:n reitti kulki tien leveydeltä osin luonnonsuojeltujen alueiden läpi. Pitempi, yli 70 km:n reitti, kiersi luonnonsuojelualueet.

Keväällä tiesuunnitelmalle, nk. Kvarkentielle, myönnettiin merkittävä määräraha jatkoselvityksiä varten. Jatkoselvittelyn aineistoon sisältyy osana DI Erantin kuvasarja ja kehityshistoria maannoususta Merenkurkussa, joka valaisee myös tulevaisuuden väistämätöntä kehitystä.

Kuljetusnet.fi on saanut haltuunsa DI Erantin kuvasarjan, josta julkaisemme lyhennetyn, kolmen kuvan koosteen. Se antaa kuitenkin hyvän käsityksen kehityksestä, joka väistämättä yhdistää Suomen ja Ruotsin maateiteitse Merenkurkun eli Kvarkenin kohdalla.

Ensimmäinen kuva näyttää meren valloittama Kvarken 10 000 vuotta sitten. Toisessa kuvassa nähdään Kvarken 1000 vuotta sitten. Ruotsissa Holmsund ja Suomen puolella Replot ja ulkosaaret ovat jo nousseet merestä.

Kolmannessa kuvassa nähdään Kvarken tänään, meren syvyysvaihtelut ja kiinteä Kvarkentie. Se noudattaa tiukasti merenpäällistä sekä alle 20 metriä syvää merireittiä Suomen ja Ruotsin välillä. Meren ylitys rakentuu pengeretyille tieodsuuksille ja silloille.

Kvarkentie mahdollistaa tulevaisuuden jo tänään. Se mahdollistaa mm. Suomen viennille ja tuonnille, ulkomaankaupalle, yhteyden Norjan Atlantinsatamiin samalla etäisyydellä kuin Oulu-Kajaani tasolta Kotkan ja Helsingin satamiin. Pois jäisivät Suomenlahden, Itämeren, Tanskan salmien ja Pohjanmeren ylitykset.

Kvarkentien edut Suomen kansantaloudelle olisivat käänteentekeviä.

(Klaus Bremer)