Liikenne- ja viestintäministeriön teettämä selvitys merenkulun päästökaupan vaikutuksista merenkulun kustannuksiin, kansantalouteen ja Suomen kilpailukykyyn on valmistunut. Kansantaloudelliset vaikutukset ovat negatiivisia, mutta vaikutusten suuruusluokka on maltillinen.
Euroopan komission odotetaan ehdottavan meriliikenteen päästökauppaa osana laajaa Fit for 55 -ilmastopakettia, joka julkistetaan heinäkuun puolivälissä.
Suomeen kohdistuvien kansantaloudellisten vaikutusten kannalta on olennaista, miten merenkulun päästökauppa ja sen vaihtoehtoiset toteutustavat vaikuttaisivat Suomen viennin ja tuonnin kuljetuskustannuksiin ja sen kautta tuotteiden ja palvelujen hintoihin Suomessa. Lisäksi kuljetuskustannusten muutoksilla on vaikutusta Suomen vientitoimialojen kansainväliseen kilpailukykyyn.
Vaikutukset kustannuksiin ja kilpailukykyyn arvioitavana
Selvityksen ensimmäisessä osiossa arvioitiin päästökaupan vaikutuksia kansantalouteen ja toisessa kilpailukykyyn. Selvitys pohjautuu Sitowise Oy:n MERIMA-mallilla arvioimiin Suomen kauppamerenkulun päästömäärätietoihin ja virkatyönä laadittuun arvioon päästöoikeuksien ostamisen välittömistä kustannuksista.
Välittömien kustannusvaikutusten arvioinnin jälkeen Ramboll Finland Oy ja Merit Economics laativat mallinnuksen päästökaupan kansantaloudellisista vaikutuksista. Lisäksi vaikutuksia kilpailukykyyn arvioitiin laadullisesti ulkomaankauppatilastojen avulla.
Keskeisenä kysymyksenä päästökaupan maantieteellinen kattavuus
Päästökaupan vaikutukset riippuvat siitä, minkälaisia valintoja päästökaupan toteutuksesta tehdään. Komission ehdotuksen sisällöstä ei ole vielä varmuutta. Yksi merkittävä valinta on se, minkä maantieteellisen alueen päästökauppa kattaa. Vaihtoehtoja ovat 1) ainoastaan EU:ssa sijaitsevien satamien välisiin matkoihin sovellettava päästökauppa, 2) myös EU:n satamien ja kolmansien maiden satamien väliset matkat käsittävä päästökauppa tai 3) näiden välimuodot.
Päästökaupan vaikutuksia arvioitiin neljällä eri skenaariolla. Näissä arvioinnin lähtökohtana oli MERIMA-mallilla tuotettu arvio päästökaupan suorista kustannuksista merikuljetusten hintaan. Skenaarioissa varioitiin päästökaupan maantieteellistä kattavuutta sekä päästökaupan soveltamiseen asetettavan aluskoon alarajaa. Päästöoikeuden hinnaksi oletettiin 35 €/t vuonna 2025 ja 50 €/t CO2 vuonna 2040. Päästöoikeuden hintaoletukseen liittyy merkittävää epävarmuutta.
Ilmaston kannalta päästökaupan laajempi maantieteellinen kattavuus olisi vaikuttavampi, sillä se toisi päästökaupan piiriin enemmän päästöjä. Selvitys osoittaa, että mitä laajemmin meriliikenne on päästökaupan piirissä, sitä kalliimpaa se on logististen kustannusten ja kansantalouden näkökulmasta. Mallinnuksen perusteella päästökaupan suppeampi kattavuus vähentää negatiivisia vaikutuksia merenkulkua paljon hyödyntäviin toimialoihin, kuten metsä- ja kemianteollisuuteen, ja lopulta kansantalouteen. Kansantuote on mallinnetuissa skenaarioissa 0,04–0,08 prosenttia alhaisempi vuonna 2040 verrattuna perusskenaarioon ilman merenkulun päästökauppaa.
Kilpailukykyanalyysin perusteella toimialojen välillä ja sisällä on suuriakin vaihteluja siinä, onko laaja vai suppea maantieteellinen kattavuus niiden kannalta parempi vaihtoehto.
Karkeasti ottaen toimialoilla, joiden vienti suuntautuu vahvasti kolmansiin maihin Euroopan ulkopuolelle, päästökaupan laaja maantieteellinen kattavuus lisää kustannuksia enemmän kuin kilpailijamaissa sijaitsevilla samoille markkinoille pyrkivillä toimialoilla. Sen sijaan päästökaupan laaja maantieteellinen kattavuus osin parantaa niiden vientitoimialojen suhteellista kilpailukykyä, jotka käyvät kauppaa pääosin muihin EU-maihin.
Merenkulun päästövähennystoimien odotetaan luovan liiketoimintamahdollisuuksia Suomen meriklusterille ja tämä voi johtaa pidemmällä tähtäimellä positiivisiin vaikutuksia kansantalouteen ja kilpailukykyyn. Näitä vaikutuksia ei arvioitu osana mallinnusta.
Mitä seuraavaksi?
Neuvottelut merenkulun päästökaupasta alkavat sen jälkeen, kun komissio antaa ehdotuksensa päästökauppadirektiivin muuttamiseksi. Neuvottelujen ja toimeenpanon odotetaan vievän useita vuosia.
Valtioneuvosto on ennakkovaikuttanut merenkulun päästökaupan valmisteluun Euroopan komissiossa viime vuodesta alkaen. Merenkulun päästövähennystoimien tulee olla tehokkaita ilmastomielessä ja luoda mahdollisuuksia Suomen edistykselliselle meriklusterille. Suomen ulkomaankauppa on kuitenkin erittäin riippuvaista merenkulusta ja talvimerenkulku sekä Suomen maantieteellinen sijainti kasvattavat logistiikkakustannuksia. Talvimerenkulku tulisi huomioida päästökaupassa.
