Ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi mepit haluavat leikata merenkulun päästöjä ja varmistaa, että sähköautojen latauspisteitä on 60 km välein sekä vetytankkauspisteitä 100 km välein.
Keskiviikkona Euroopan parlamentti hyväksyi kantansa lakiesityksiin merenkulun päästöistä sekä sähkölataamisen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden, kuten vedyn, infrastruktuurista autoille, rekoille, junille ja lentokoneille. Uudet säännöt kuuluvat EU:n Fit for 55 -pakettiin, jonka tavoitteena on laskea kasvihuonepäästöjä vähintään 55 % vuosien 1990 ja 2030 välillä.
Mepit hyväksyivät kantansa esitykseen, jossa määritetään kansalliset minimitavoitteet vaihtoehtoisen latausinfrastruktuurin rakentamiselle. Kunkin jäsenmaan tulee esittää vuoteen 2024 mennessä suunnitelma, jolla se pääsee tavoitteisiin.
Parlamentin kannan mukaan EU:n pääteillä on oltava ainakin yksi henkilöautojen sähkölatauspiste 60 kilometrin välein vuoteen 2026 mennessä. Sama vaatimus koskisi myös rekkojen ja bussien tehokkaampia latauspisteitä, mutta vain TEN-T-runkoverkossa. Sääntöihin on poikkeuksia mm. syrjäseutuja ja harvaan liikennöityjä teitä varten: jos tiellä mitataan alle 1500 autoa päivässä, sille voi anoa poikkeuksellista 100 kilometrin vähimmäisetäisyyttä.
Mepit myös ehdottavat vetytankkauspisteiden lisäämistä EU:n pääteille 100 kilometrin välein (komissio esitti 150 kilometrin vähimmäisetäisyyttä) ja tämän toteuttamista nopeammin, jo vuoteen 2028 mennessä vuoden 2031 sijaan.
Sähkö- ja vetytankkaamisen on oltava avointa kaikenmerkkisille ajoneuvoille, ja maksamisen tulee olla helppoa, todetaan parlamentin kannassa. Latauspisteillä on näytettävä hinta kilowattituntia kohden ja vetytankkauspisteillä hinta kiloa kohden, jotta ne ovat vertailtavissa. Lisäksi mepit haluavat, että EU perustaa vuoteen 2027 mennessä vaihtoehtoisten polttoainedatan yhteyspisteen, jonka kautta tieto saatavuudesta, odotusajoista ja hinnoista eri asemilla olisi saatavilla.
Samana päivänä mepit hyväksyivät myös kantansa uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käyttöön merenkulussa. Parlamentti haluaa, että merenkulkusektorin päästöjä leikataan 2 % vuoteen 2025 mennessä, 20 % vuoteen 2035 mennessä ja 80 % vuoteen 2050 mennessä vuoden 2020 tasosta (komission ehdotuksessa leikkausten taso oli 13 % ja 75 %).
Uudet säännöt koskisivat aluksia, joiden bruttovetoisuus on vähintään 5000 tonnia, sillä ne tuottavat 90 % EU:n merenkulun hiilidioksidipäästöistä. Säännöt koskisivat kaikkea energiankäyttöä EU-satamissa tai matkalla niiden välillä, ja puolta energiankäytöstä, jos matkan lähtö- tai päätepiste on EU:n ulkopuolella tai sen uloimmilla alueilla.
Lisäksi mepit asettivat tavoitteeksi 2 %:n uusiutuvan polttoaineen osuuden ja velvoittivat alukset (rahti- ja matkustaja-alukset) käyttämään satamasta saatavaa virtaa, kun ne ovat EU:n pääsatamissa, vuodesta 2030 alkaen. Tämä muutos vähentäisi huomattavasti ilmansaasteita satamien lähellä.
Varmistaakseen sääntöjen noudattamisen mepit haluavat myös rangaistuksia maille, jotka eivät noudata niitä. Sakoista saatavat varat on ohjattava valtamerien rahastoon ja merenkulun energiatehokkaiden ja päästöttömien voimansiirtoteknologioiden kehittämiseen.
Parlamentin kannassa huomioidaan myös ilmasto-olosuhteiden vaikutukset maissa, joissa alusten jäävahvistaminen on tarpeen. Sen mukaan alusten laskennallisesta energiankäytöstä vähennetään määrä, joka johtuu jäävahvistamisesta.
Kommentit
Tieliikenteen vaihtoehtoista polttoaineinfrastruktuuria koskevan mietinnön esittelijä Ismail Ertug (S&D, Saksa) sanoi: ”EU:ssa on tällä hetkellä 377 000 latauspistettä, mutta tämä on vain puolet siitä, mihin olisi voitu päästä, jos EU-maat olisivat toteuttaneet lupauksensa. Meidän on puututtava tähän päästövähennysten pullonkaulaan ja lisätä nopeasti vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria, jotta vihreän kehityksen ohjelma voidaan pelastaa.”
Merenkulun kestäviä polttoaineita koskevan mietinnön esittelijä Jörgen Warborn (EPP, Ruotsi) sanoi: ”Tämä on maailman kunnianhimoisin tiekartta merenkulun hiilipäästöjen leikkaamiseksi. Parlamentin kanta varmistaa, että saavutamme nopeasti ilmastotavoitteemme, merenkulkusektorin kilpailukyky säilyy, ja että hiilivuoto sekä työpaikkojen katoaminen Euroopasta vältetään.”
