Malmin lentoaseman ystävät ry on 24.10.2023 jättänyt EU-komissiolle kantelun Malmin lentokentän ja sen ympäristön luontoarvojen ja EU-lainsäädännön vaatimusten sivuuttamisesta kaavoituksessa ja sitä koskevissa valitusprosesseissa.

Alueella tavataan useita EU-direktiivilajeja ja kansallisessa lainsäädännössä erityisesti suojeltavia lajeja, mutta ne on sivuutettu niin Uudenmaan maakuntakaavassa, Helsingin yleiskaavassa kuin tähän mennessä laadituissa asemakaavoissakin. Kaavoituksen eri vaiheissa tehdyt lukuisat hallintovalitukset on hylätty kaikissa oikeusasteissa osin ristiriitaisesti aiemman oikeuskäytännön kanssa, eivätkä ELY-keskukselle tehdyt suojeluesitykset ja 56 kansanedustajan vuonna 2019 allekirjoittama lakialoite alueen liittämisestä Sipoonkorven kansallispuistoon ole johtaneet mihinkään.

Alueen luontoarvoista kaavoituksen yhteydessä tehdyt kartoitukset ovat monien eliöluokkien osalta vakavasti puutteellisia. Kaavoituksen yhteydessä tehdyt selvitykset direktiivilajeista ja erityisesti suojeltavista lajeista keskittyvät pieniin aluelaikkuihin huomioimatta laajan ja monimuotoisen luontokokonaisuuden merkitystä niiden elinvoimaisuudelle.

Tarkemmin menetelmin tehdyt selvitykset mm. liito-oravien laajasta esiintymisestä reunametsissä on sivuutettu niin kaavoituksessa kuin oikeuskäsittelyissäkin. Sillä välin Helsingin kaupunki alkanut heikentää ja hävittää niittyluonnon arvokohteeksi itse määrittelemänsä alueen ja arvokkaiden reunametsien luontoarvoja lainvalvonnan puuttumatta asiaan tutkintapyynnöistä huolimatta.

”Oikeusasteet ovat luontoarvojen sivuuttamisesta tehtyjä valituksia hylätessään toistuvasti siirtäneet vastuun luontoarvojen huomioimisesta seuraavalle kaavatasolle, eikä siitä ei ole seurannut mitään konkreettista direktiivilajien ja erityisesti suojeltavien lajien elinympäristöjen suojelemiseksi”, harmittelee yhdistyksen puheenjohtaja Håkan Lövdahl.

”Niin harmittavaa kuin valittaminen onkin, mitään muuta keinoa Malmin luontoaarteen pelastamiseksi aiotulta tuholta ei näy olevan”, toteaa Lövdahl. “Nyt asia on pakko viedä EU-tasolle.”

EU-lainsäädäntö edellyttää lintu- ja luontodirektiiveissä määriteltyjen lajien tiukkaa suojelua. Malmin merkittävien luontoarvojen sivuuttaminen kaikilla kaavatasoilla ja oikeusasteissa on osoittanut, että Suomen laki ja oikeuskäytäntö eivät voi olla EU-lainsäädännön edellyttämällä tasolla.

Kantelun sisältö

Helsinki-Malmin lentokentän alue on luontoarvoiltaan merkittävä, yli 100 hehtaarin laajuinen niittyluonnon ja sitä ympäröivien luonnontilaisten metsien muodostama kokonaisuus. Sen monimuotoista luontoa direktiivilajeineen on dokumentoitu lukuisissa kartoituksissa ja selvityksissä. Alue on Helsingin kaupungin omissa luontokartoituksissa virallisesti rajattu arvokas lintualue ja niittyverkoston arvokohde, ja siellä kuten myös sitä ympäröivissä metsissä on direktiivilajien muutonaikaisia levähdyspaikkoja, elinympäristöjä ja lisääntymispaikkoja. Se myös johtaa laajan valuma-alueen hulevedet taimenpuroksi kunnostetun Longinojan kautta Vantaanjoen Natura 2000 -alueelle, jolla elää Euroopan merkittävimpiin kuuluva vuollejokisimpukan esiintymä. Vuollejokisimpukka on direktiivilaji ja Suomen lainsäädännössä erittäin uhanalainen, erityisesti suojeltava laji.

Lentokenttäaluetta ympäröivissä luonnontilaisissa metsissä tavataan useita direktiivilajeja, mm. liito-orava, valkoselkätikka ja useita lepakkolajeja (isolepakko, pikkulepakko, kimolepakko). Valaisematon laaja niitty on lepakoille tärkeä ruokailualue ja kulkuväylä, ja metsissä on todennettuja liito-oravan ydinalueita ja elinympäristöä laajoilla alueilla. Niityt ovat asiantuntijoiden mukaan Suomessa äärimmäisen uhanalaisen ja kansallisessa lainsäädännössä erityisesti ja kiireellisesti suojeltavan, lintudirektiivin lajeihin kuuluvan heinäkurpan merkittävin muutonaikainen levähdyspaikka Suomessa, ja mahdollisesti myös lajin pesimäpaikka.

Helsingin kaupungin tavoitteena on vuosikymmenten ajan ollut ottaa lentokentän alue asuinrakentamiskäyttöön. Hanke on 2010-luvulla edennyt merkittävästi, ja viimeisin yleiskaava (2016) osoittaa aluekokonaisuuden massiiviseen asuinrakentamiskäyttöön luonto- ja lintudirektiivin vaatimukset ohittavalla ja siten EU-lainsäädäntöä rikkovalla tavalla.

Yleiskaava sai lainvoiman vuonna 2019 korkeimman hallinto-oikeuden hylättyä Malmin lentokentän aluetta koskevat valitukset äänestyspäätöksellä esittelijän esityksen vastaisesti ja luontoarvojen osalta ristiriitaisesti aiemman oikeuskäytännön kanssa. Korkein hallinto-oikeus ei perustele päätöksiään, mikä varsinkin epätavallisen äänestyspäätöksen ollessa kysymyksessä on kansalaisten oikeusturvan kannalta kyseenalaista. Asiasta on tehty kantelu EU:n ihmisoikeustuomioistuimeen vuonna 2019.

Lentokentän niittyjen ja ympäröivien metsien luontoarvot on kartoitettu vain osittain. Esimerkiksi maassa elävien hyönteisten, nilviäisten, hämähäkkieläinten, sammakkoeläinten ja piennisäkkäiden osalta (mm. havaittu direktiivilaji koivuhiiri) selvityksiä ei ole tehty lainkaan. Kattavaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei ole pyynnöistä huolimatta käynnistetty. Kaupungin luontoarvoselvityksissä on keskitytty yksittäisten suojeltavien lajien pieniin laikkuihin sivuuttaen niiden elinvoimaisuudelle olennainen laaja ja monimuotoinen luontokokonaisuus.
Niityt ovat valtakunnallisesti äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi. Malmin lentokentän niityistä aiotaan silti hävittää yli 85%, vaikka Helsingin kaupungilla on muualla alueellaan vahvistettua asuinrakentamisvarantoa selvästi yli itse arvioimansa pitkän aikavälin tarpeen. Sama kohtalo odottaa ympäröiviä luonnontilaisia metsiä. Pohjarakentamisen mahdollisesti alkaessa alueen kymmeniä metrejä syvän, rikkihappoa muodostavan sulfaattisavimaan stabiloinnista vapautuvat päästöt joutuvat Longinojan kautta Vantaanjoen Natura 2000 -alueelle vuollejokisimpukan elinympäristöön.

Ensimmäiset asemakaavat alueen eteläosassa ovat saaneet lainvoiman vuonna 2023 korkeimman hallinto-oikeuden kieltäydyttyä ottamasta niitä koskevia, Helsingin hallinto-oikeuden hylkäämiä valituksia käsiteltäväksi. Helsingin kaupunki on viime vuosina useita kertoja hävittänyt ympäröivistä metsistä liito-oravan elinalueita, jopa virallisesti rajatulta liito-oravan ydinalueelta ilman lain edellyttämää poikkeamislupaa ELY-keskukselta. Helsingin poliisilaitos ei ole ottanut luontoarvojen tuhoamista tutkittavaksi useista tutkintapyynnöistä huolimatta.

Kaupunki ja oikeuslaitos ovat sivuuttaneet kentän eteläpuolisten metsien tarkemmilla menetelmillä toteutetut liito-oravakartoitukset, joissa liito-oravaa havaittiin runsaasti ja paljon laajemmalta alueelta kuin kaupungin omissa selvityksissä. Liito-oravan laajasta esiintymisestä jo asemakaavoitetulla alueella toimitettiin tarkemmin menetelmin toteutettu kartoitus kaupungin tietoon jo ennen alueen eteläosan asemakaavojen hyväksymistä, ja mainitut tarkemmat selvitykset saatettiin myös hallinto-oikeusasteiden tietoon valitusprosessin aikana.
Kentän niittyalueilla, jotka muodostavat laajimman yhtenäisen niittyverkoston arvokohteen Helsingissä (100 hehtaaria, 1/6 koko pääkaupungin niityistä) on alkanut vähittäinen luontoarvojen tuhoaminen. Kaupunki on toteutumatta jääneiden “mahdollisten yleisötapahtumien varalta” toistuvasti leikannut yli 13 hehtaaria niityistä lyhyeksi luonnonsuojelulain vastaisesti kesken lintujen pesimäkauden. Ruohonleikkureilla tuhotuista lintujen pesistä ja poikueista poliisille tehdyt rikosilmoitukset valokuvatodisteineen eivät ole johtaneet tutkintaan. Alueen pohjoisosaan kaupunki suunnittelee parhaillaan virkamiespäätöksellä lumenkaatopaikkaa, joka tuhoaisi alleen jäävät niittyalueet ja heinäkurpan levähdyspaikat. Suomessa erittäin harvinainen muuttava laji, kimolepakko, on havaittu useina vuosina metsänreunassa aivan lumenkaatopaikan alle jäävän alueen vieressä.

Oikeusasteet ovat perustelleet kaavavalitukset hylkääviä, osin aiemman oikeuskäytännön kanssa ristiriitaisia päätöksiään toistuvasti sillä, että suojeltavat arvot huomioidaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Edes yksityiskohtaisessa asemakaavoituksessa ei kuitenkaan ole huomioitu luontoarvoja EU-direktiivien tarkoittamalla tavalla.

Uudenmaan ELY-keskus ei pyynnöistä huolimatta ole edellyttänyt laajalle, luontoarvoiltaan merkittävälle alueelle perusteellista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. 56 kansanedustajan vuonna 2021 eduskunnassa tekemä aloite Malmin lentokentän alueen liittämisestä Sipoonkorven kansallispuistoon viipyi valiokuntakäsittelyssä niin pitkään, että asia raukesi eduskuntavaaleihin keväällä 2023.

Malmin lentokentän alueen sekä kansallisessa lainsäädännössä että EU-direktiiveissä suojeltujen luontoarvojen varjelemiseksi on käyty läpi kaikki valitustiet ja oikeusasteet Helsingin kaupungin suunnitteleman laajamittaisen hävityksen estämiseksi, mutta Suomen oikeuslaitos ei ole puuttunut tai kyennyt puuttumaan asiaan. Suomen laki ja oikeuskäytäntö eivät siten voi olla luontoarvojen suojelun osalta EU-lainsäädännön edellyttämällä tasolla.
Malmin lentokentän ja sen ympäristön korvaamattoman luontokokonaisuuden ja direktiivilajien elin- ja lisääntymisympäristöjen vähittäinen heikentäminen ja hävittäminen on jo käynnissä, ja aluetta ympäröivien liito-oravametsien hävittäminen katurakentamisen tieltä on kaupungin tiedotuksen mukaan alkamassa jo vuoden 2023 lopulla.

Malmin lentoaseman ystävät ry
malmiairport.fi