Valtion ja suurten kaupunkiseutujen kuntien välillä on saavutettu neuvottelutulokset uusista maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksista. MAL-sopimukset laaditaan vuosille 2020-2031 Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen kanssa.
Valtio ja kaupungit ovat panostamassa kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämiseen ennätyksellisen suurella osuudella alkavalla MAL-sopimuskaudella. Hallitus sitoutuu varaamaan kokonaisuuteen 936 miljoonaa euroa. Toimenpidevalikoima on myös monipuolisempi kuin aiemmin. MAL-sopimuksissa määritellään yhteiset tavoitteet yhdyskuntarakenteen kehittämiselle, lähivuosien asuntotuotannolle sekä kestävää liikkumista ja liikennejärjestelmää kehittäviin toimenpiteisiin.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen on tyytyväinen, että maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisellä on yhteiset tavoitteet ja entistä vahvempi rahoitus. Valtio sitoutuu rahoittamaan kunnallistekniikka-avustuksia ja valtion tukemaan asuntotuotantoon liittyviä käynnistysavustuksia 180 miljoonalla eurolla vuosina 2020-2023.
– Sopimukset kuljettavat kohti tavoitetta hiilineutraalista Suomesta suuntaamalla maankäyttöä siten, että päästötön liikenne lisääntyy ja asuminen painottuu myös liikenteen kannalta hyville sijainneille. – Kaupunkiseudut sitoutuvat asunnottomuuden vähentämiseen, kipeästi kaivattua kohtuuhintaista asuntotuotantoa kasvatetaan ja samalla vauhditetaan puurakentamista. Olen ilahtunut raidehankkeiden vahvasta roolista sekä panostuksista joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn, Mikkonen kiittelee.
Kaupunkiseutujen väestömäärän ennustetaan jatkavan voimakasta kasvua, joten asuntotuotannon vauhdittaminen on yksi keskeisiä sopimusten tavoitteita. Esimerkiksi Helsingin seudulla tavoitteena on rakentaa 200 000 uutta asuntoa vuoteen 2030 mennessä. Asuntorakentamisessa huolehditaan alueiden tasapainoisesta kehittymisestä, ja että saatavilla on asuntoja erilaisilla hallintamuodoilla. Sopimuksiin sisältyy myös hallitusohjelmaan sisältyvä tavoite poistaa asunnottomuus kahden eduskuntakauden kuluessa.
Liikenteen osalta panostukset kohdistuvat erityisesti kestävään liikkumiseen, joukkoliikenteen edellytyksiin sekä raideliikenteen kehittämiseen, millä pyritään liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen sekä kestävämpään maankäyttöön ja asumiseen.
– Saavutimme neuvottelutuloksen kaupunkien ja valtion monivaiheisten ja välillä hankalienkin neuvottelujen jälkeen. Tulos pitää vielä vahvistaa kaupunkien päätöselimissä. Satsaus kestävään kaupunkiliikenteeseen on historiallinen: 755 miljoonaa euroa. Se tukee työllisyyttä ja kasvua, ja on parasta ilmastoelvytystä, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka kiittää.
– MAL-sopimukset ovat konkreettista ilmastoelvytystä ja valtion ja suurten kaupunkien välistä yhteistyötä aikamme isojen kysymyksien ratkaisemiseksi. Asuntopula ei ratkea ilman lisäsatsauksia, eikä päästötön liikenne ole mahdollista ilman mittavia panostuksia raideliikenteeseen, painottaa ministeri Harakka.
Sopimukset vahvistavat kaupunkiseudun kuntien keskinäistä sekä seudun ja valtion välistä yhteistyötä. Sopimuksia on tehty vuodesta 2011, ja niistä on kehittynyt tehokas väline kehittää kaupunkiseutuja yhdessä pitkäjänteisesti ja kestävästi. Hallitusohjelman mukaisesti MAL-sopimukset pidentyvät nyt 12-vuotisiksi. Tämä auttaa tekemään kauas katsovia suunnitelmia yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi ja toteuttamaan suuria liikenneinvestointeja. Konkreettiset toimenpiteet koskevat ensimmäisiä neljää vuotta, minkä jälkeen sopimukset päivitetään.
Kestävää liikkumista kaupunkiseuduilla
Valtio sitoutuu investoimaan sopimusten piiriin kuuluvilla kaupunkiseuduilla liikenteen hankkeisiin vähintään 755 miljoonaa euroa, jolla saadaan liikkeelle yhteensä pitkälle yli miljardin euron investoinnit liikennejärjestelmään. Valtion rahoituksen edellytyksenä on, että kunnat vastaavasti sitoutuvat toteuttamaan neuvottelutuloksen mukaisia hankkeita ja investoivat niihin. Valtio osallistuu kaupunkien raitiotiehankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi valtio tukee kustannustehokkaita liikennejärjestelmän parantamishankkeita, joilla edistetään autojen ja polkupyörien liityntäpysäköintiä, parannetaan kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä, torjutaan melua sekä parannetaan liikenteen turvallisuutta ja logistiikkaa. Infrastruktuurin lisäksi valtio tukee kaupunkiseutujen joukkoliikenteen palveluiden kehittämistä ja digitalisaalisia ratkaisuja.
MAL-sopimuksissa tullaan sopimaan myös välttämättömistä investoinneista, jotka ovat edellytys raideliikenteen pitkäjänteiselle kehittämiselle. Helsingin seudun kunnat ja HSL tulevat ratkaisemaan yhteistyössä Väyläviraston kanssa, mihin lähijunaliikenteen kasvun mahdollistavat uudet varikot sijoitetaan ja miten ne suunnitellaan. Valtio on osaltaan sitoutunut osallistumaan varikoiden suunnitteluun. Lähijunaliikennettä kehitetään pitkäjänteisesti myös Tampereen seudulla, missä liikennettä vakiinnutetaan muun muassa asemia suunnittelemalla ja rakentamalla.
MAL-sopimuksilla edistetään nopeita raideliikenneyhteyksiä kaupunkiseuduilla ja niiden välillä. Esimerkiksi Turun ratapihan ja Espoon kaupunkiradan kehittäminen valtion ja kuntien yhteistyönä ovat osa Turun tunnin juna -kokonaisuutta. Pääradan kehittämisellä tuetaan nopeampia raideliikenteen yhteyksiä Helsingistä Tampereelle ja edelleen Ouluun. Osalle nyt sovituista hankkeista on haettu EU-rahoitusta, mistä päätetään myöhemmin tänä vuonna.
Mitä seuraavaksi?
Sopimukset tulevat voimaan, kun seudut ja valtioneuvosto ovat hyväksyneet ne. MAL-sopimusmenettelyn laajenemiseksi neuvotteluja jatketaan seuraavaksi kolmen uuden seudun, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kanssa.
Valtion puolesta sopijaosapuolina ovat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, alueiden Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Helsingin seudun sopimuksessa valtiovarainministeriö.
