Maanteiden hoito ja niiden kunto kiinnostaa useaa suomalaista, asui hän sitten taajamassa tai haja-asutusalueella. Maantieverkon korjausvelka on kasvanut 2,5 miljardiin, vaikka parina viime vuonna tilanteeseen on saatukin lisärahoituksella hieman helpotusta.

Liikenne keskittyy pääteille, joiden kuntoon ja hoitoon tienkäyttäjät ovat kohtuullisen tyytyväisiä. Sen sijaan vähäliikenteisen (soratiet ja hiljaiset, päällystetyt tiet) verkon kuntoon ja hoitoon ollaan tyytymättömämpiä. Sorateiden osuus on 27 000 km eli 35 % maatieverkosta, mutta liikenteen osuus niillä on vain 2 % koko liikennesuoritteesta. Mitä pohjoisemmassa ja idemmässä olemme, niin sitä enemmän vähäliikenteisen maantieverkon merkitys korostuu. Vaihtoehtoisia kulkumuotoja ei ole ja etäisyydet korkealuokkaisemmille väylille ovat pitkiä. 
 
Nykyisessä rahoitustilanteessa joutuu ELY-keskus tienpitäjänä kuitenkin priorisoimaan maanteiden hoidon ja kunnostamisen resurssit tarkkaan. Vähäliikenteisemmillä teillä joudumme siksi sallimaan enemmän huonokuntoisuutta. Turvallinen liikkuminen varmistetaan kuitenkin kaikilla teillä. 
 
Teiden hoito on kilpailutettu ja urakoitsijat toteuttavat urakoita Väyläviraston asettamien valtakunnallisten, teiden hoitoluokkien mukaan asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti. Valvomme urakoitsijoiden toimintaa ja puutumme asiaan, jos urakoitsijan toiminta ei täytä vaatimuksia. On kuitenkin tilanteita, joissa tienkäyttäjät ovat tyytymättömiä tienhoidon laatuvaatimuksiin. Toivomme, ettei tienkäyttäjien tyytymättömyys kuitenkaan johtaisi omatoimiseen teiden hoitoon. On tienpitäjän ja kilpailutettujen urakoitsijoiden tehtävä hoitaa maanteitä sovitun laadun, materiaali- ja kalustovaatimusten sekä määriteltyjen työturvallisuuskriteerien mukaisesti.

Tiedote | ELY-keskukset