Suomen Luonto -lehden julisti "Vuoden turhakkeeksi" maakuntalennot. Lentoliikenteen matkustusalustan LYGGin toimitusjohtaja Roope Kekäläinen sanoo, että täyskäännös vuoden hyödykkeeksi on saavutettavissa.
Muutos vaatisi nykyjärjestelmän muuttamista tuottajavetoisesta asiakasvetoiseksi siten, että tarveperusteisesta matkustamisesta tehtäisiin kannattavaa markkinaehtoisesti, esimerkiksi konekokoja optimoimalla.
”Ihan ensimmäiseksi voi kysyä, onko Vuoden turhakkeen titteli ansaittu tai reilu. Suurin maakuntalentoihin kohdistuva kritiikki pohjautuu siihen, että alueellisia yhteyksiä tekohengitetään veronmaksajien rahoilla. Kuitenkin saavutettavuudesta täytyy pitää kiinni. Tavoite on siis oikea, mutta toteuttamistapa ei – tai oikeammin, toteutus on juuri niin oikea kuin mihin kapeakatseinen järjestelmä jättää nykyisellään mahdollisuudet. Eihän se ole lento-operaattoreiden eli tuottajien vika, jos valtio ja kaupungit ovat valmiit maksamaan miljoonia tyhjien koneiden lennättämisestä”, Kekäläinen toteaa.
”Mutta onko se oikein, että laskun tyhjistäkin lennoista kuittaa veronmaksaja lompakollaan? Ei ole, eikä näin tarvitsisi olla. Keino on jo olemassa siihen, että Vuoden turhakkeesta tulisi vuoden hyödyke – ja se perustuu reittien tekemiseen kannattaviksi markkinaehtoisesti. Koskaan ei pidä lentää turhaan.”
Eroon tyhjistä koneista
Kekäläisen mukaan avain piilee siinä, että maakuntalentojen toteuttamismallia muutetaan tuottajavetoisesta asiakasvetoiseksi. Tämä saavutetaan konekapasiteetin optimoinnilla ja asiakasvetoisella palvelun tuottamisella.
”Nyt haasteena on, että tyhjiä lentoja tuetaan. Ideaalitilanteessahan systeemi toimisi niin, että jos ei ole kyytiin tulijoita, silloin ei lennetä. Tämä ei nykyjärjestelmällä ole mahdollista, koska isoilla lentoyhtiöillä ei yksinkertaisesti ole riittävän pienen kapasiteetin koneita ja tarvittavaa joustavuutta. LYGGin mallilla se onnistuu, koska emme ole lentoyhtiö, vaan toimimme tarvepohjaisesti oikean kokoisella kalustolla. Toimintamallimme mahdollistaa tulevaisuudessa myös hybridilentokoneiden hyödyntämisen, avaten radikaalisti uudenlaisia lähilentomahdollisuuksia. ’Taivaiden Über’ -ajattelutapamme tarkoittaa, että jo neljän vuoden päästä liikematkustaja voisi mennä parkkipaikalle tai bussipysäkille odottamaan 14-paikkaista lentokonetta, joka tarvitsee noustakseen ja laskeutuakseen vain 100 metriä tietä”, Kekäläinen kertoo.
Paikallisia lentokenttiä tarvitaan
Kekäläinen toteaa, että käytössä olevan järjestelmän epätäydellisyys on luonut mielikuvan paikallisten lentokenttien tarpeettomuudesta. Asia on täysin päinvastoin.
”Lentoalan yleinen trendi on ollut keskittää matkustusta hubien välille, tehokkuusajattelun ja suurten massojen ehdoilla. Kolikon kääntöpuoli on, että alueellisista yhteyksistä on muodostunut suurille operaattoreille omistuspohjasta kumpuava taakka. Ne ovat poliittis-strateginen velvollisuus, joka vain täytyy jotenkin täyttää.”
”Asiaa pitäisi katsoa siitä näkökulmasta, että liikematkustusta ohjaa aina ensisijaisesti tarve siirtyä fyysisesti yhdestä paikasta toiseen. Se on matkustamista, joka tapahtuu joka tapauksessa, ja tässä kontekstissa paikalliset lentokentät ovat itse asiassa todella tärkeitä. Missä muut näkevät haasteita, me näemme mahdollisuuksia: maaliskuussa avaamamme kolmioreitti Helsingin, Örebron ja Linköpingin välillä on malliesimerkki siitä, miten alueellisesta liikematkustamisesta voi tehdä kannattavaa, ympäristöystävällisempää ja asiakasta aidosti palvelevaa.”
