Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lausunnoille muistioluonnoksen sähköautojen latausverkoston kehittämisestä. Muistiossa arvioidaan sähköautojen latausinfran nykytilaa, ennakoitua kehitystä ja mahdollisuuksia kehittää kansallista sähköautojen latausverkostoa erityisesti huoltoasemilla. Lausuntoaika päättyy 24.3.2022.
Tieliikenne sähköistyy vauhdilla ja sähkökäyttöisten henkilöautojen määrä jatkaa kasvuaan. Myös sähköautojen latausverkko on laajentunut merkittävästi. Julkinen sähköautojen latausverkosto vaikuttaa koti- ja työpaikkalatauksen ohella sähköautojen yleistymiseen.
Latausverkostossa alueellisia eroja
Ajoneuvokannan uudistaminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen muun muassa sähköllä ovat avainasemassa, kun liikenteen kasvihuonekaasupäästöt pyritään saamaan alas.
– Sähköautojen latausasemien määrä kasvaa tieliikenteen sähköistyessä. Nyt etsitään joustavia ratkaisuja, jotta julkisessa pika- ja suurteholatauksessa olevia alueellisia puutteita saadaan paikattua, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
– EU-tasolla valmistellaan uutta sääntelyä latausinfran kehittämiseksi, joten kansallisesti on syytä tarjota ennemmin porkkanaa kuin risua. Latausinfran markkinat kehittyvät nyt voimakkaasti. On ollut ilo kuulla suunnitelmista, joita eri toimijoilla jo on julkisen latausinfrastruktuurin kehittämiseksi, ministeri Harakka jatkaa.
Julkisen latausinfrastruktuurin kattavuus on Suomessa nykyisin hyvä, mutta pika- ja suurteholatauksen saatavuudessa on alueellisia puutteita. Parhaalla tasolla julkisen latausinfrastruktuurin saatavuus on Etelä- ja Lounais-Suomessa ja erityisesti kaupungeissa ja pääteiden varrella.
Kolme vaihtoehtoa sähköautojen latausverkoston kehittämiselle Suomessa
Huoltoasemien latausinfran merkitystä on korostettu hallitusohjelmassa. Osa huoltoasemista tarjoaa jo nykyisin myös vaihtoehtoisten polttoaineiden tankkaus- ja latauspalveluita, muun muassa maa- ja biokaasua ja sähköä.
Muistioluonnoksessa on esitetty eri ajoneuvojen latausinfrastruktuuria koskevat tavoitteet ja ohjauskeinot kansallisella sekä EU-tasolla ja arvio latausinfrastruktuurin kehittymisestä. Muistiossa esitetään kolme vaihtoehtoista toteuttamistapaa sähköautojen latausverkoston edelleen kehittämiselle. Vaihtoehto B on alustavasti arvioitu tarkoituksenmukaisimmaksi ratkaisuksi. Lausunnonantajia pyydetään ottamaan kantaa arviomuistioon sekä erityisesti siinä esitettyyn kolmeen vaihtoehtoiseen toteuttamistapaan:
A. Nykytoimin jatkaminen
Ensimmäisessä vaihtoehdossa julkista sähköautojen latausverkostoa vahvistettaisiin jatkamalla nykyisiä toimenpiteitä.
Latauspistelaissa eli laissa rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä (733/2020) säädetään vähimmäisvaatimuksista, jotka koskevat sähkölatauspisteiden ja -valmiuksien rakentamista uusiin ja laajamittaisesti korjattaviin asuinrakennuksiin sekä muihin kuin asuinrakennuksiin. Käytössä olevassa muussa kuin asuinrakennuksessa, jossa on enemmän kuin 20 pysäköintipaikkaa, on oltava vähintään yksi latauspiste viimeistään 31.12.2024. Latauspistelaki vaikuttaa siis myös julkisen latauspisteverkoston kehittymiseen.
Laki liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta (478/2017) eli jakeluinfralaki edistää sitä, että julkiset latauspisteet ovat yhteisten teknisten eritelmien mukaisia ja että käyttäjille annetaan riittävät tiedot vaihtoehtoisista polttoaineista ja niiden jakelusta.
Molempien edellä mainittujen lakien taustalla on EU-lainsäädäntö, jota parhaillaan uudistetaan. Latauspistelailla pannaan toimeen rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (2010/31/EU). Euroopan komissio antoi joulukuussa 2021 ehdotuksen direktiivin muuttamiseksi. Ehdotuksessa esitetään latauspisteiden rakentamista ja niiden myöhemmän asentamisen helpottamista koskevien vaatimusten kiristämistä. Jakeluinfralailla pannaan toimeen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa koskeva EU-direktiivi (2014/94/EU). Euroopan komissio antoi heinäkuussa 2021 vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa koskevan asetusehdotuksen, joka kumoaisi edellä mainitun direktiivin. Asetuksen tarkoituksena on edistää vaihtoehtoisiin käyttövoimiin siirtymistä kaikissa liikennemuodoissa. Ehdotuksessa esitetään sitovia kansallisia vähimmäisvaatimuksia muun muassa sähkökäyttöisten ajoneuvojen latausinfrastruktuurille.
B. Nykytoimet ja niiden tehostaminen
Tässä vaihtoehdossa jatkettaisiin toteuttamistavassa A mainittuja toimenpiteitä kansallisen sähköautojen latausverkoston rakentumiseksi. Lisäksi panostettaisiin nykyistä enemmän kansallisen lataus- ja tankkausinfrastruktuurin tavoitteelliseen suunnitteluun kaikkien vaihtoehtoisten käyttövoimien osalta. Tätä varten perustettaisiin kansallinen työryhmä.
Työryhmä tarkastelisi tieliikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden lataus- ja tankkausinfrastruktuurin rakentamistarpeita ja muun muassa infrastruktuurin yhteensopivuutta, käytettävyyttä, tietojen saatavuutta ja energiaverkon joustavuutta. Työryhmän tehtävänä olisi päivittää vuonna 2017 hyväksytty kansallinen ohjelma liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkosta ja antaa suosituksia toimenpiteiksi.
C. Uusi lainsäädäntö
Kolmantena vaihtoehtona olisi säätää uusi laki, joka velvoittaisi huoltoasemaketjuja rakentamaan latauspisteitä huoltoasemille. Vaihtoehtoisesti velvoitteesta voitaisiin säätää muuttamalla jakeluinfralakia. Velvoite olisi mahdollista rajata eri tavoin, ja se voisi esimerkiksi koskea ainoastaan konserniyrityksiä ja sellaisia huoltoasemia, joissa on henkilökuntaa.
Mitä seuraavaksi?
Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..
Lausuntokierroksen jälkeen liikenne- ja viestintäministeriö viimeistelee arviointimuistion. Saadun lausuntopalautteen perusteella ministeriö valmistelee toimenpiteet julkisen sähköautojen latauspisteinfrastruktuurin kehittämiseksi Suomessa.
Huoltoasemaketjuille suunnatun sähköautojen latauspisteitä koskevan velvoitteen arviointi on yksi fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteistä. Tiekartan tavoitteena on kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Vuoteen 2045 mennessä tavoitellaan fossiilitonta liikennettä.
