Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomitean (Marine Environment Protection Committee, MEPC) kokouksessa 10.–17. kesäkuuta 2021 on tarkoitus päättää merenkulun lyhyen aikavälin päästövähennyskeinosta. Uusi sääntely tulisi voimaan vuoden 2023 alusta.
IMO:n tavoitteena on vähentää kauppamerenkulun hiilidioksidipäästöjä suhteessa liikennesuoritteeseen eli parantaa hiili-intensiteettiä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suomi on sitoutunut tavoitteeseen.
Parhaillaan neuvotellaan keinosta tavoitteen saavuttamiseksi. Olennaista on se, kuinka paljon hiili-intensiteettiä on vielä parannettava, jotta vuoteen 2030 asetettu tavoite saavutetaan. Suomi kannattaa kahdesta esillä olevasta vaihtoehdosta sitä, jolla asetettu päästövähennystavoite varmemmin saavutetaan. Suomen kannattaman vaihtoehdon mukaan kansainvälisen merenkulun hiili-intensiteetin tulisi laskea vielä noin 22 prosenttia vuosien 2019 ja 2030 välillä, jotta hiili-intensiteetti laskee vähintään 40 prosenttia vuosien 2008 ja 2030 välillä.
Suomi kannattaa sääntelyyn alustyyppikohtaisia vähennyskertoimia, jotta Suomelle tärkeän aikataulutetun säännöllisen lähimerenkulun tarpeet voitaisiin huomioida. Lisäksi Suomi on esittänyt, että jäävahvistettujen alusten jäissä kulkemat matkat jätettäisiin sääntelyn ulkopuolelle. Näin alusten hiili-intensiteetin sääntelystä ei aiheutuisi erillistä rasitetta Suomen kilpailukyvylle talvimerenkulusta johtuen.
IMO:n uusimman kasvihuonekaasututkimuksen mukaan koko maailman meriliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2018 noin 1 056 miljoonaa tonnia eli vajaa kolme prosenttia kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä. Saman tutkimuksen mukaan kansainvälisen merenkulun päästöjen arvioidaan kasvavan maailmantaloudesta ja energiamarkkinoista riippuen 90–130 prosenttia vuoden 2008 tasosta vuoteen 2050 mennessä, jos päästöjä ei vähennetä tehokkaasti.
EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen ennakkovaikuttamista kirjallisessa menettelyssä 30.4.–3.5.2021.
Mitä seuraavaksi?
Kansainvälisen merenkulun lyhyen aikavälin päästövähennyskeinoja käsitellään meriympäristön suojelukomitean kokouksessa 10.–17. kesäkuuta 2021.
EU:n yhteisiä kantoja meriympäristön suojelukomitean kokoukseen käsitellään EU:n neuvoston merenkulkutyöryhmässä toukokuussa. EU:ssa on jo aiemmin sovittu kannatettavan sellaisia lyhyen aikavälin päästövähennyskeinoja IMO:ssa, jotka vähentävät tehokkaasti päästöjä, ja toisaalta säilyttävät tasavertaiset kilpailuedellytykset kansainvälisellä merenkulkualalla. Suomi on pitänyt maailmanlaajuisia merenkulun päästövähennysratkaisuja ensisijaisina.
Suomi vaikuttaa meriliikenteen päästöjen vähentämiseen niin IMO:ssa, EU:ssa kuin alueellisesti muun muassa Itämeren suojelukomissio Helcomissa. IMO:ssa on tarkoitus lähivuosina päättää maailmanlaajuisista markkinaehtoisista sääntelykeinoista, joilla tähdätään kaikkien kansainvälisestä meriliikenteestä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen alenemiseen vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 2008 tasoon verrattuna. Pyrkimyksenä on kasvihuonekaasupäästöjen vaiheittainen poistaminen kokonaan, jotta myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutetaan.
