Verohallinnon toteuttama taksialan tehovalvonta on nostanut keskusteluun taksialan toimintaan liittyviä haasteita ja lainsäädännön kehitysmahdollisuuksia. Verohallinto toivoo tiedotteessaan 26.10.2022 lakimuutosta, joka mahdollistaisi taksamittaritiedon paremman seurannan. Myös Taksiliitto on nostanut esiin tarvetta takseista kerättävän tiedon parempaan hyödyntämiseen.
Taksisääntely uudistettiin liikennepalvelulailla, joka tuli pääosin voimaan 1.7.2018. Taksialan sääntelyä kiristettiin vuonna 2021 voimaan tulleilla lakimuutoksilla. Ne valmisteltiin hyvässä ja laajassa yhteistyössä sidosryhmien ja muiden viranomaisten kanssa. Lakimuutoksilla tarkennettiin taksinkuljettajakokeen sisältöä, täsmennettiin taksiyritysten ja välityskeskusten velvollisuutta toimittaa viranomaisille hintatietoja, edellytettiin yritystunnuksen olemassaoloa ja yrittäjäkurssin suorittamista sekä säädettiin taksivalaisin pakolliseksi.
Liikenne- ja viestintäministeriö pitää taksiliikenteen digitalisaation kehittämistä ja tiedon hyödyntämistä erittäin tärkeänä ja lainvalmistelussa tähän on aktiivisesti etsitty ratkaisuja. Korjaussarjassa taksamittareiden osalta asetettiin velvoitteeksi, että taksiajoneuvossa on käytettävä matkan tiedot keräävää taksamittaria, jos matkan hinta ei ole kiinteä ja kiinteähintaisissa kyydeissä muuta laitetta, joka luotettavasti kerää erikseen määritellyt tiedot jokaisesta taksimatkasta sähköisessä muodossa. Säännöksillä selvennettiin taksamittarin ja muun laitteen vaatimuksia, taksamittarin käyttövelvoitetta ja taksimatkoista verovalvontaa varten kerättäviä tietoja. Muutoksilla parannettiin verovalvontaa ja harmaan talouden torjuntaa myös varmistamalla, että laitteilla kerätään tiedot, joita Verohallinto tarvitsee.
Yritysten ja viranomaisten välistä tiedonvaihtoa voisi jatkossa tehostaa esimerkiksi muodostamalla yhteisiä avoimia rajapintoja, jotta kerättävää tietoa voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Tämä on ollut liikenne- ja viestintäministeriön ja muiden viranomaisten pidemmän aikavälin tavoitteena. Tällainen automaattisempi ja avoimempi tiedonvaihto edellyttää monia käytännön toimenpiteitä ja uusia tiedonvaihtojärjestelmiä sekä valtionhallinnon toimijoissa että yrityksissä. Liikennepalvelulain viimeisimmällä muutoskierroksella tähän ei vielä löydetty sellaisia toteutusmalleja, joita keskeiset toimijat olisivat olleet korjaussarjan aikataulussa valmiita kehittämään ja resursoimaan.
Suomesta halutaan tehdä digitalouden kansainvälinen edelläkävijä ja kilpailukykyisin toimintaympäristö vuoteen 2030 mennessä. Taksiliikenteen digitalisaation kehittäminen tukisi osaltaan siirtymistä tulevaisuudessa laajemmin esimerkiksi sähköisiin kuitteihin, jotka ovat keskeinen osa reaaliaikatalouden digitalisoitua talousjärjestelmää.
Liikennepalvelulain vaikutuksista on parhaillaan valmisteilla jälkiarviointi, joka valmistuu syksyn aikana.
