Euroopan laajuisen TEN-T-liikenneverkon suurten hankkeiden lupamenettelylle asetettaisiin uudessa laissa neljän vuoden enimmäiskesto. Lisäksi maanteiden luokittelua koskevaa päätöksentekoa aiotaan sujuvoittaa, eikä niitä luokiteltaisi enää asetuksella. Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta 7.9.2022 mennessä.
Esityksellä säädettäisiin uusi laki, jolla pantaisiin täytäntöön niin sanottu Smart TEN-T -direktiivi. Direktiivin tavoitteena on nopeuttaa TEN-T-verkon suurten hankkeiden lupamenettelyä.
Lakia sovellettaisiin lähinnä vain TEN-T-ydinverkkokäytävien yli 300 miljoonan euron hankkeisiin. Liikenne- ja viestintävirasto olisi kansallinen viranomainen, joka muun muassa toimisi yhteystahona hankkeen toteuttajalle ja muille viranomaisille ja joka seuraisi hankkeen hallinnollisten menettelyiden etenemistä määräajan mukaisesti.
TEN-T-liikenneverkko (Trans European Network) yhdistää rautatiet, sisävesireitit, tiet, meri- ja lentoyhteydet Euroopan laajuiseksi liikenneverkoksi. Suomessa TEN-T-liikenneverkon tie- ja rataverkon pituus on noin 8 800 kilometriä, josta noin 2 460 kilometriä kuuluu ydinverkkokäytäviin.
Suomen kautta kulkee kaksi ydinverkkokäytävää eli Pohjanmeren-Itämeren ja Skandinavian-Välimeren ydinverkkokäytävät. Pohjanmeren-Itämeren ydinverkkokäytävä kulkee Helsingistä pohjoiseen ja edelleen Tornion kautta Ruotsiin. Skandinavian-Välimeren ydinverkkokäytävä kulkee Turusta Helsingin kautta Venäjän rajalle, Vaalimaalle ja Vainikkalaan. Käytäviin kuuluvat myös Turun ja Helsinki-Vantaan lentoasemat, Turun, Naantalin, Helsingin ja HaminaKotkan satamat sekä Kouvolan rautatie- ja maantieterminaali.
Mitä seuraavaksi?
Lausuntoaika päättyy 7.9.2022. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset netissä www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..
Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle marraskuussa 2022. Laki tulisi voimaan vuoden 2023 aikana.
