Julkisuudessa on käyty keskustelua taksien hintojen noususta Tilastokeskuksen julkaiseman taksien hintaseurannan perusteella. Lisäksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) kertoi seuraavansa taksien hintakehitystä tarkasti ja selvittävänsä taksien välityskeskusten toimintaa.
Myös liikenne- ja viestintäministeriössä seurataan taksiuudistuksen vaikutuksia tarkasti. Taksiliikennettä koskeva lainsäädäntö on osa liikennepalvelulakia, joka tuli pääosin voimaan 1. heinäkuuta 2018.
Taksimarkkinoiden osalta lain keskeinen tavoite on luoda toimivat markkinat, joilla on tarjolla monipuolisia ja kuluttajien tarpeita vastaavia palveluja, jotka tuotetaan mahdollisimman tehokkaasti ja tarjotaan mahdollisimman edullisin hinnoin. Lisäksi tavoitteena on palvelujen saatavuuden parantaminen.
Vastauksia seitsemään hintakeskustelussa usein esille nousseeseen kysymykseen:
1. Tilastokeskuksen mukaan taksien hinnat ovat nousseet noin 7 % sen jälkeen, kun taksiuudistus tuli voimaan ja lopetti taksien hintasääntelyn. Johtuuko hintojen nousu taksiuudistuksesta?
On totta, että enimmäishintasääntelystä luopuminen mahdollistaa hintojen nousemisen.
Taksiuudistuksessa luovuttiin enimmäishintojen ja taksilupien määrän sääntelystä. Taksialan toimijat voivat nyt vapaasti hinnoitella taksipalvelujensa tarjonnan ja palvelujen hinnat elävät markkinatilanteen mukaisesti. On tyypillistä, että aluksi esiintyy hintavaihtelua, kun yrittäjät uudistavat toimintatapojaan ja uusia yrittäjiä tulee markkinoille. Myös kuluttajat kokeilevat markkinoille tulevia uusia taksipalveluja.
Liikennepalvelulain ja taksiuudistuksen keskeisenä tavoitteena oli lisätä yritysten välistä kilpailua ja mahdollistaa erilaisten kilpailukeinojen, kuten hinta- ja laatukilpailun, aiempaa vapaampi käyttö.
Hintojen nousuun voi vaikuttaa myös taksiliikenteen tuotantokustannusten nousu. Tämä ei kuitenkaan selitä kaikilta osin hintojen nousua. Siksi on tärkeää, että KKV tutkii, onko markkinoilla kilpailulain vastaista toimintaa.
Myös vanhan sääntelyn aikana säänneltyjä hintoja olisi nostettu, sillä taksien enimmäishintoihin tehtiin tarkistuksia tuotantokustannusten nousun mukaisesti.
2. Taksiuudistuksen tavoitteena oli lisätä kilpailua. Onko kilpailu lisääntynyt?On todennäköisesti lisääntynyt. Liikennepalvelulain voimaantulon jälkeen Liikenne- ja viestintävirasto on myöntänyt yli 3 500 uutta taksilupaa. Lain voimaantulon jälkeen virasto on myöntänyt myös yli 4 000 uutta taksinkuljettajan ajolupaa.
Taksilupien määrä on lisääntynyt kaikissa maakunnissa ja lähes kaikissa kunnissa. Lupamäärien perusteella ei kuitenkaan voida päätellä sitä, missä ja milloin autot ovat ajossa.
KKV turvaa markkinoiden toimivuutta. Viraston kilpailuvalvonnan tarkoituksena on poistaa markkinoilta kilpailun esteitä, jolloin kuluttajille on tarjolla kilpailevia vaihtoehtoja.
3. Eikö ajatuksena ollut, että kilpailun lisääntymisen myötä markkinoille tulee myös edullisimpia takseja?
Kyllä, edullisemmat hinnat olivat yksi uudistuksen tavoitteista. Tarkoitus on, että asiakas saa parempia palveluja, eli edullisempien hintojen lisäksi monipuolisempaa palvelutarjontaa.
Tilastokeskuksen tilastot seuraavat suurten, markkinoilla jo olleiden taksiyritysten hintatasoa. Tarjolle on voinut tulla myös edullisempia ja esimerkiksi kiinteähintaisia palveluja, mutta tätä ei välttämättä havaita Tilastokeskuksen hintaseurannassa.
Jos markkinoilla on kilpailulain vastaista toimintaa, voi se vaikuttaa palvelujen hintoihin. Siksi on tärkeää, että valvova viranomainen puuttuu tilanteeseen ja selvittää taksimarkkinoiden toimivuutta. Näin KKV on tehnyt ottaessaan taksimarkkinan tehotarkkailuun.
4. KKV epäilee useita taksien välityskeskuksia siitä, että nämä eivät ole välittäneet Kela-kyytejä kaikille taksiautoilijoille. Onko tämä seurausta taksiuudistuksesta?
Ei, Kela päättää ja vastaa itsenäisesti kilpailutusmallistaan, eikä taksiuudistus liity Kela-kyytien mahdollisiin kilpailuongelmiin.
KKV oli saanut kanteluita taksivälityskeskusten toiminnasta Kela-kyytien osalta jo ennen liikennepalvelulain voimaan tuloa, mutta vanhan taksiliikennelain aikaan kilpailuongelmiin puuttuminen ei olisi kuitenkaan lisännyt kilpailua markkinoilla.
5. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner sanoi (5.3.2019), että välityskeskuksia koskevan sääntelyn tiukentamista on harkittava, jos KKV:n epäilykset osoittautuvat todeksi. Eikö tämä ole ristiriidassa sen kanssa, että liikennepalvelulain tarkoitus oli purkaa sääntelyä?
Ei, markkinoiden avaaminen ei tarkoita sitä, että sääntely vähenee. Tyypillistä on, että nimenomaan markkinoita säädellään hyvinkin kattavasti ja yksityiskohtaisesti ja lainsäädäntöä tarkennetaan, jos markkinoiden toimivuudessa havaitaan epäkohtia.
Lisäsääntelyn tarpeen arvioiminen edellyttää kilpailuongelmien perusteellista kartoittamista, jotta markkinoita ei myöskään ylisäännellä. Säädösvalmistelu käynnistetään tarvittaessa sen jälkeen, kun kilpailuongelmat on selkeästi tunnistettu ja KKV on saanut valmiiksi tutkimuksensa mahdollisista epäkohdista.
6. KKV:n johtaja Kirsi Leivo kertoi (6.3.2019), että virasto selvittää taksialan kilpailun toimivuutta nyt laajasti. Tarkoittaako tämä sitä, että taksiuudistus ei toimi?
Ei tarkoita. Markkinoiden avautuessa taksialan toimijat ovat uudenlaisen tilanteen edessä ja toimintatavat vasta muotoutumassa. Tilanne on uusi myös taksipalvelujen käyttäjille.
Liikennepalvelulain keskeisimpänä tavoitteena on ollut pitkän aikavälin muutosten tukeminen. Pitkän aikavälin vaikutuksia ei vielä tässä vaiheessa ole mahdollista arvioida.
7. Miksi taksiuudistus piti tehdä, kun siitä tuli tällaisia ongelmia? Eikö vanha järjestelmä ollut hyvä ja toimiva?
Uudistus tuli tarpeeseen, sillä taksipalvelujen saatavuus on ollut ongelma jo vuosia.
Ongelmana on ollut esimerkiksi se, ettei maaseudulle ole löytynyt uusia taksiyrittäjiä. Lakiuudistusta edeltävän viimeisen kymmenen vuoden aikana taksilupien määrä oli vähentynyt noin kuusi prosenttia. Taksiuudistuksen myötä lupien määrä on kasvanut voimakkaasti myös maaseudulla.
Tällä hetkellä suurin osa takseista tarjoaa palvelujaan ilmoittamansa mukaan edelleen ympärivuorokautisesti. Yli 80 prosenttia palveluaikansa ilmoittaneista yrityksistä kertoo tarjoavansa kyytejä kaikkina aikoina maanantaista sunnuntaihin.
Vanha taksisääntely rajoitti yrittäjyyttä ja esti alan kasvun. Tavoitteena uudistuksessa on lisätä taksipalvelujen käyttöä. Kotitaloudet käyttivät vuonna 2016 keskimäärin taksimatkoihin vain 60 euroa.
Taksiuudistus edistää toimijoiden välistä kilpailua alalla, luo uutta yrittäjyyttä alalle ja kannustaa toimijoita kehittämään palvelujaan.
