Liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa hallinnonalalleen 3,88 miljardin euron määrärahaa vuodelle 2027.
Ministeriön ehdotuksessa korostuvat perusväylänpidon ja kyberturvallisuustoimien lisärahoituspaineet sekä väyläverkon sotilaallisen liikkuvuuden parantaminen.
Junaliikenteen kulunvalvonnan välttämättömään korvausinvestointiin (Digirata-hanke) esitetään rahoitusta.
Liikenne- ja viestintäverkkoihin ehdotetaan noin 2,22 miljardia euroa, liikenteen ja viestinnän palveluihin noin 869 miljoonaa euroa sekä hallintoon ja toimialan yhteisiin menoihin noin 793 miljoonaa euroa.
Hallitus käsittelee talousarvioehdotusta budjettiriihessä 1.–2. syyskuuta. Tämän jälkeen valtiovarainministeriö viimeistelee hallituksen talousarvioesityksen, joka annetaan eduskunnalle 21. syyskuuta. Eduskunta hyväksyy valtion talousarvion joulukuussa.
Perusväylänpito: Lisärahoitusta teille ja silloille
Liikenne- ja viestintäministeriö painottaa, että ilman lisärahoitusta huonokuntoisten väylien määrä ja korjausvelka kasvavat ja väyläverkon toimintavarmuus heikkenee.
Perusväylänpidon nykyisellä rahoitustasolla ei pystytä vastaamaan liikennejärjestelmälle asetettuihin tavoitteisiin.
Keskeiset ehdotukset:
- Perusväylänpitoon vuodelle 2027 lisärahoitusta 180 miljoonaa euroa, josta 130 miljoonaa euroa kohdennettaisiin tienpitoon ja 50 miljoonaa euroa radanpitoon.
- Tienpidossa lisärahoituksella laajennettaisiin päällystetyn tieverkon ja siltojen korjausohjelmia.
- Tieverkon erikoiskuljetusreittien kehittämisen ensimmäisen vaiheen suunnitteluun ja toteuttamiseen perusväylänpidon määrärahoista vuodelle 2027 yhteensä 20,55 miljoonaa euroa. Määrärahan avulla luodaan edellytykset raskaiden sotilaallisten lavettikuljetusten toteuttamiselle sekä siviili- ja sotilaskäytön yhteensovittamiselle. Hankkeelle tullaan hakemaan tukea Euroopan aluekehitysrahastosta. Ehdotettu määräraha vastaa hankkeen omarahoitusosuutta, jota tuen saanti edellyttää.
- Liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa teiden, ratojen ja vesiväylien perusväylänpitoon yhteensä kaikkineen noin 1,47 miljardin euron määrärahoja.
Väylähankkeet: Sotilaallinen liikkuvuus painopisteenä
Liikenne- ja viestintäministeriön ehdotuksessa on useita hankkeita, joilla kehitetään sotilaallista liikkuvuutta. Kansainvälisten läntisten liikenneyhteyksien rooli huoltovarmuudessa, varautumisessa ja sotilaallisessa liikkuvuudessa on noussut viime vuosina aiempaa vahvemmin esille.
Keskeiset ehdotukset:
- Eurooppalaisen raideleveyden ratayhteyksien suunnitteluhankkeen Tornio–Haaparanta–Kemi-hankkeelle myönnetyn 61,0 miljoonan euron valtuuden tarkistaminen 46 miljoonalla eurolla 107,0 miljoonaan euroon.
- Valtuuden ja määrärahan myöntäminen valtatien 21 (E8) Tornio–Kolari suunnittelulle.
- Sotilaallisen liikkuvuuden kehittämisen suunnitteluun 3,0 miljoonan euron määräraha vuonna 2027 alkaville suunnittelukohteille. Sotilaallisen liikkuvuuden kehittämiseen liittyy mm. varalaskupaikat.
- Maantien 9523 Norvajärven varalaskupaikka-alueen parantamiseen 3,6 miljoonan euron määräraha vuodelle 2027 (perusväylänpidon momentilta). Hankkeelle tullaan hakemaan tukea Euroopan aluekehitysrahastosta. Ehdotettu määräraha vastaa hankkeen omarahoitusosuutta, jota tuen saanti edellyttää.
- Hankkeen Tornionjoen rajasiltojen Aavasaksa ja Kaunisjokisuu suunnitteluun 2,5 miljoonan euron määräraha vuodelle 2027.
- Hankkeen maantie 928 Kemijoen silta suunnitteluun 1,15 miljoonan euron määräraha vuodelle 2027.
- Digiradan toteutusvaiheeseen eli rautatieliikenteen kulunvalvontajärjestelmän välttämättömälle modernisointi ja peruskorjausinvestointi -hankkeelle 655 miljoonan euron valtuus ja sitä vastaava 17 miljoonan euron määräraha vuodelle 2027.
- Vt 8 Bäckliden-Brännbacken -hankkeen toteuttamiselle 19 miljoonan euron valtuus ja 1 miljoonan euron määräraha vuodelle 2027. Hankkeen määrärahan tarve ajoittuu vuosille 2028–2030 ja määrärahat ehdotetaan katettavan hallituksen määräaikaisen investointiohjelman rahoituksesta.
- Yksityistielossien avustukset eriytetään omaksi kokonaisuudeksi. Yksityistieavustuksiin pysyvä 5 miljoonan euron vuotuinen lisärahoitus.
Kyberturvallisuus: Pysyvä rahoitus varmistettava
Suomen kyberturvallisuusstrategia on uudistettu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä. Liikenne- ja viestintäministeriö tuo esiin tarpeen varmistaa keskeisimpien kyberturvallisuustoimien rahoitus.
Vuoden 2027 talousarvioon liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa kriittisimpien kyberturvallisuustoimien rahoitusta määrärahasiirrolla perusväylänpidon momentilta. Kyberturvallisuustoimien rahoitukseen on kuitenkin löydettävä myös pysyvämpi rahoitusratkaisu.
Keskeiset ehdotukset:
- Vuodesta 2027 eteenpäin perusväylänpidon momentilta siirretään pysyvästi vuosit-tain 1,5 miljoonaa euroa kyberturvallisuusharjoitusten keskitettyyn rahoitukseen.
- Jyväskylän ammattikorkeakoulu on järjestänyt kansallisia kyberturvallisuusharjoituksia vuosina 2021-2026. Liikenne- ja viestintäministeriö on solminut Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa sopimuksen harjoitusten järjestämisestä vuoden 2030 loppuun saakka.
- Perusväylänpidon momentilta siirretään pysyvästi vuosittain 0,8 miljoonaa euroa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin toimintamenoihin tietojärjestelmien, palveluiden ja turvallisuuskriittisten tuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointitoiminnan kehittämiseen ja ylläpitoon.
- Traficom toimii turvallisuusluokitellun tiedon suojaamiseen tarkoitettujen salaus- ja turvallisuuskriittisten tuotteiden kansallisena hyväksyntäviranomaisena. Traficomin tuotehyväksyntä on edellytyksenä, jotta suomalainen valmistaja voi saada tuotteilleen pääsyn EU- ja NATO-maiden salaus- ja turvallisuuskriittisten tuotteiden markkinoille.
Talousarvioehdotuksen käsittely jatkuu syyskuussa
Hallitus käsittelee talousarvioehdotusta budjettiriihessä 1.–2. syyskuuta. Tämän jälkeen valtiovarainministeriö viimeistelee hallituksen talousarvioesityksen, joka annetaan eduskunnalle 21. syyskuuta. Eduskunta hyväksyy valtion talousarvion joulukuussa.
