Valmisbetonia kuljettavassa ajoneuvossa ei jatkossa vaadita ajopiirturin käyttöä.
Valtioneuvosto on antanut asetuksen, jonka mukaan valmisbetonin kuljettamiseen tarkoitetun yli 3,5 tonnisen ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän kuljettajan ei jatkossa tarvitse noudattaa ajo- ja lepoaikasäännöksiä eikä käyttää ajopiirturia.
Muutos liittyy EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketin kansalliseen täytäntöönpanoon. Asetus tulee voimaan 31. toukokuuta 2021.
Samassa yhteydessä korjattiin valtioneuvoston asetuksen sallimia poikkeuksia vastaamaan EU:n ajo- ja lepoaika-asetusta.
Korjaukset muuttavat säännöksiä seuraavasti:
1. Elävien eläinten kuljettamiseen suoraan maatilalta teurastamolle käytettävässä ajoneuvossa on jatkossa käytettävä ajopiirturia, ja on noudatettava ajo- ja lepoaikasäännöksiä.
2. Rahan ja/tai arvoesineiden ammattimaisissa kuljetuksissa vapautus ajopiirturin käytöstä ja ajo- ja lepoaikasääntelyn soveltamisesta koskee vain niitä yli 3,5-tonnisia ajoneuvoja, joita käytetään yksinomaan tähän tarkoitukseen.
3. Maanviljelyä, puutarhaviljelyä, metsätaloutta, kotieläintaloutta tai kalastusta harjoittavan yrityksen tavaraliikenteessä ajopiirturin käyttöä eikä ajo- ja lepoaikasäännöksien soveltamista vaadita silloin, kun kuljetukset liittyvät ainoastaan yrityksen omaan toimintaan ja tapahtuvat enintään 100 kilometrin etäisyydellä yrityksen sijaintipaikasta.
Suomi hakee pidennystä EU:n koronapoikkeuksiin
Suomi hakee Euroopan komissiolta pidennystä tieliikenteen ammattipätevyyksiä, rautatieliikenteen lupakirjoja ja merenkulun turvatoimia koskeviin korona-ajan poikkeuksiin. Pidennystä pidetään tarpeellisena ennakoimattoman epidemiatilanteen vuoksi.
Voimassa olevien poikkeusten määräajan pidentämistä haetaan 31. lokakuuta 2021 asti. Hallitus päätti asiasta istunnossaan 27. toukokuuta 2021.
Tieliikenteessä poikkeukset koskevat kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyyksiä.
Rautatieliikenteessä kyseessä ovat veturinkuljettajan lupakirja ja lisätodistus, rautatieyrityksen toimilupa, väliaikainen toimilupa ja turvallisuustodistus sekä rataverkon haltijoiden turvallisuuslupa.
Merenkulussa pidennykset koskevat satamien turva-arviointien ja -harjoituksien määräaikoja.
Näiden lisäksi myös eräiden muiden kansallisten, koronaepidemian johdosta säädettyjen poikkeusten voimassaolon jatkamista on esitetty 31.10.2021 asti. Poikkeukset koskevat luotsausta, merenkulkua ja julkista liikennettä.
Mitä seuraavaksi?
Liikenne- ja viestintäministeriö lähettää asiasta komissiolle kirjeen, jossa ilmoitetaan Suomen hallituksen päätöksestä hakea pidennystä korona-ajan poikkeusjärjestelyihin.
Komission päätöksen jälkeen ministeriö tiedottaa asiasta sidosryhmille.
Valtioneuvoston periaatepäätös: Logistiikan digitalisaatiolla tehokkuutta ja kestävyyttä kuljetuksiin
Valtioneuvosto on 27. toukokuuta 2021 linjannut logistiikan digitalisaatiota koskevassa periaatepäätöksessään toimenpiteistä, joilla tähdätään tehokkaampiin ja turvallisempiin sekä ilmastoystävällisempiin kuljetuksiin. Tavoitteena on myös edistää toimialan digitaalista osaamista ja tasapuolisia toimintaedellytyksiä.
Periaatepäätös sisältää erityisesti valtionhallinnon vastuulla olevat toimenpiteet, joilla toteutetaan lokakuussa 2020 julkaistua logistiikan digitalisaatiostrategiaa.
Periaatepäätöksen toimenpiteillä pyritään tiedon tehokkaampaan hyödyntämiseen kuljetusketjuissa ja liikenteen solmukohdissa. Lisäksi kehitetään logistiikan sääntely- ja tietoympäristöjä sekä logistiikan kyber- ja tietoturvallisuutta.
Periaatepäätös on linjassa muiden liikennejärjestelmän kestävyyttä edistävien hankkeiden kuten fossiilittoman liikenteen tiekartan, valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) ja ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategian kanssa.
Logistiikan digitalisaatiossa datalla on keskeinen rooli
Digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto edellyttää, että toimitusketjussa välitetty tieto on digitaalisesti luettavassa muodossa. Tiedon saumaton kulku mahdollistaa sen automatisoidun käsittelyn ja kuljetusten optimoinnin. Tämä lisää logistiikan tehokkuus- ja kustannushyötyjä ja vähentää liikenteen ilmastovaikutuksia. Vaikutukset skaalautuvat yksittäisestä toimituksesta kansainvälisiin kuljetusketjuihin.
Logistiikan digitalisoituminen edellyttää panostuksia logistiikan tietoympäristöjen ja datan hallinnan kehittämiseen ja niitä hyödyntävien yritysten osaamiseen sekä yhteisiä pelisääntöjä erilaisille kuljetusalan toimijoille kansallisesti ja kansainvälisesti.
- Digitalisaatio lisää kuljetusten sujuvuutta sekä helpottaa niiden optimointia niin yksittäisen toimitusketjun kuin koko liikennejärjestelmän tasolla. Digitaalisten ratkaisujen käyttöönotolla voidaan vähentää merkittävästi päästöjä, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
- Tulen asettamaan sidosryhmien ja viranomaisten edustajista muodostuvan Logistiikan digitalisaation foorumin vauhdittamaan kehitystä. Haluamme Suomessa olla älykkäiden kuljetusten etujoukoissa. Edelläkävijyys vahvistaa kilpailukykyämme ja alan työllisyyttä, ministeri Harakka jatkaa.
Periaatepäätöksessä linjatut toimet rahoitetaan pääosin valtion budjetin ja jo olemassa olevien määrärahojen puitteissa. Uutta rahoitusta vaativista toimenpiteistä päätetään erikseen valtiontalouden kehyksissä ja vuosittaisissa talousarvioissa.
Valtioneuvoston periaatepäätös logistiikan digitalisaatiosta toteuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitetta ottaa liikenteen digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet täysimittaisesti käyttöön ja siten vauhdittaa kasvua ja hyvinvointia sekä pyrkiä vähentämään liikenteen päästöjä.
Periaatepäätös toteuttaa osaltaan myös EU:n vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoitteita ja strategisia linjauksia.
Lisätalousarviosta rahoitusta uusiin liikennehankkeisiin, kyberturvallisuuteen ja liikenteen tukemiseen
Hallitus antoi eduskunnalle esityksen vuoden 2021 kolmanneksi lisätalousarvioksi 27. toukokuuta. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle osoitetaan lisämäärärahaa mm. uusiin liikennehankkeisiin, kyberturvallisuuteen ja liikenteen tukemiseen koronatilanteen vuoksi.
Lisätalousarviolla laitetaan liikkeelle myös EU:n elpymisvälineen mukaiset uudistukset ja investoinnit.
- Uusimme Paraisten sillat ja satsaamme Kymen raiteisiin sekä Kemin-Haaparannan rataan. Tulevaisuuden kannalta merkittävimpiä ovat investoinnit Digirataan ja kyberturvallisuuteen, joista odotan uutta liiketoimintaa myös vientiin, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
Hallitus sitoutui edistämään tietoturvan ja tietosuojan parantamista
Hallitus teki lisätalousarvioneuvotteluissa kirjauksen kyberturvallisuudesta. Hallitus on sitoutunut edistämään tietoturvan ja tietosuojan parantamista yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla. Budjettiriihen yhteydessä arvioidaan välttämättömiä viranomaisresursseja vuodesta 2022 alkaen.
Vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa kyberturvallisuuden tutkimusinvestointiin osoitetaan 1 miljoonaa euroa ja kyberturvallisuuden harjoitustoimintaan 1 miljoonaa euroa osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Lisäksi kyberturvallisuusohjelman toimeenpanoon osoitetaan 1 miljoonaa euroa kansallista rahoitusta.
Myös viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittämiseen sekä sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin kehittämiseen osoitetaan määrärahoja osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittämiseen osoitetaan 50 000 euroa. Tavoitteena on kehittää viestintäyhteyksien laatua ja saatavuutta Suomessa niillä alueilla, joihin edistykselliset viestintäyhteydet eivät kaupallisesti rakennu sekä koordinoida laajakaistainvestointeja
Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin kehittämiseen osoitetaan 3,5 miljoonaa euroa.
Uusia liikennehankkeita käyntiin
Digirata-hankkeen eli rautatieliikenteen digitalisaation kehitys- ja verifiointivaiheelle varataan 3 miljoonaa euroa osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa ja lisäksi 2 miljoonaa euroa kansallista rahoitusta. Digirata-hankkeessa uudistetaan junien kulunvalvontajärjestelmä ja varmistetaan junien turvallinen liikennöinti myös jatkossa. Digirata on investointina erityisen kannattava, koska se tehostaa nykyisen ratakapasiteetin käyttöä, parantaa palvelun laatua ja tukee liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamista.
Uusia liikennehankkeita ovat Digiradan lisäksi Laurila–Tornio–Haaparanta-yhteysvälin sähköistys sekä maantien 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen. Uusille hankkeille esitetään yhteensä 268 miljoonan euron valtuutta.
Kouvola–Kotka/Hamina-radan parantamisen valtuutta ehdotetaan korotettavan 33,5 miljoonalla eurolla.
Perusväylänpidon rahoitusta aikaistetaan 50 miljoonalla eurolla vuodelta 2022 kuluvalle vuodelle. Hallitus sopi tästä puoliväliriihessä huhtikuussa.
Itäisen suunnan hankeyhtiön pääomittamiseen ehdotetaan 6 miljoonaa euroa. Valtion ja kuntien neuvottelijat ovat päässeet yhteisymmärrykseen Itäradan suunnittelua edistävän hankeyhtiön perustamisesta. Hankeyhtiön toimialana ja tehtävänä olisi Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjausta koskevaan raidehankkeeseen liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti.
Koronatukea liikenteelle
Lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden liikennöinnin tukeen ehdotetaan 23,15 miljoonaa euroa. Tuen tavoitteena on varmistaa ja edistää merikuljetusten riittävyyttä koronavirustilanteen jatkuessa. Liikenne- ja viestintävirasto on myöntänyt vastaavaa tukea varustamoille syyskuusta 2020 lähtien.
Julkisen liikenteen ostoihin ehdotetaan suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla sekä alueellisessa ja paikallisessa liikenteessä 22,8 miljoonaa euroa.
Henkilöjunaliikenteen ostoihin ehdotetaan 11 miljoonaa euroa koronatilanteen pitkittymisen vuoksi.
Lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin toimintamenoihin tehdään 5 miljoonan euron tasokorotus.
Kehittämistoimet romutuspalkkiokäsittelyn jälkeen
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on käsitellyt romutuspalkkiota koskevan lainsäädännön tulkinnassa syntyneitä epäselvyyksiä. Liikenne- ja viestintäministeriö toimitti oman selvityksensä asiasta valiokunnalle.
Liikenne- ja viestintävaliokunta on pyytänyt liikenne- ja viestintäministeriötä arvioimaan yhteistyössä Liikenne- ja viestintäviraston kanssa, mihin konkreettisiin toimenpiteisiin ja mahdollisiin toimintatapojen muutoksiin esille tulleiden ongelmien vuoksi on syytä ryhtyä.
Liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt kehittämistoimista, joilla pyritään välttämään romutuspalkkion kaltaisia epäselviä tilanteita. Romutuspalkkioasiaa käsitellään ministeriön ja Liikenne- ja viestintäviraston johdon tapaamisissa sekä ministeriön lainvalmisteluverkostossa.
Ministeriö järjestää Liikenne- ja viestintävirastossa koulutustilaisuuksia, joissa selvennetään ministeriön roolia lainvalmistelijana ja viraston roolia lakien toimeenpanijana. Ensimmäinen koulutustilaisuus järjestettiin 26.5.2021 ja jatkoa seuraa.
Ministeriön lainvalmisteluohjetta päivitetään parhaillaan. Siinä kiinnitetään erityistä huomioita siihen, miten viraston rooli huomioidaan säädösten perusteluissa ja säädösteksteissä. Ohjeessa painotetaan viraston osallistumista sen kannalta merkittävien säädöshankkeiden valmisteluun. Ohjeessa kuvataan eri toimijoiden roolit säädösprosessin aikana sekä säädöksiä sovellettaessa että tulkittaessa.
Lisäksi ministeriön viestintä jatkaa virkamiesten ohjeistusta ja koulutusta sosiaalisen median käytöstä.
Liikennemarkkinafoorumi keskusteli liikennealan elpymisestä
Liikennealan toimijat keskustelivat alan elpymisestä liikenne- ja viestintäministeriön koolle kutsumassa Liikennemarkkinafoorumissa keskiviikkona 26. toukokuuta. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa Youtubessa.
Koronapandemia on heikentänyt liikennealan edellytyksiä. Foorumissa keskusteltiin muun muassa siitä, miten kuluttajien liikennekäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa niin, että matkustajat valitsevat kestävämpiä liikkumismuotoja yksityisautoilun sijaan. Keskustelua käytiin myös joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamisesta.
Ensimmäinen liikennemarkkinafoorumi kokoontui keväällä 2019. Foorumin tarkoitus on käydä keskustelua liikennealan toimijoiden kesken siitä, miten liikennepalvelulaki vaikuttaa markkinoiden toimintaan. Foorumi myös tukee liikennepalvelulain vaikutusten seurantaa.
Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuutta koskevat ehdotukset lausuntokierrokselle
Liikenne- ja viestintäministeriö on arvioinut julkisessa keskustelussa esiin nostettuja ehdotuksia ja muita vaihtoehtoja nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Ministeriö on lähettänyt arviomuistion lausuntokierrokselle, joka päättyy 23.6.2021.
Arviomuistiossa esitellään virkavalmistelussa ja asiantuntijakeskusteluissa tunnistetut haasteet ja esitetään ministeriön alustava arvio kustakin liikenneturvallisuuden lisäämiseksi esitetystä ehdotuksesta.
Muistiossa pitäydytään pääasiassa sellaisissa toimenpiteissä, joihin olisi mahdollista vaikuttaa ajokorttilainsäädäntöön tehtävin muutoksin tai kehittämällä sen käytännön toimeenpanoa.
Käsitellyistä vaihtoehdoista ministeriö pitää kannatettavimpana alle 18-vuotiaiden yöaikaisen ajamisen rajoittamista. Rajoitus voisi koskea viikonloppuja (esimerkiksi klo 00.00-05.00), jotta rajoituksen kielteiset vaikutukset työntekoon ja harrastuksiin jäisivät vähäisemmiksi.
Uuden kuljettajan merkin käyttö voisi koskea samaa kuljettajaryhmää eli alle 18-vuotiaita henkilöauton kuljettajia, ja helpottaa edellä kuvatun rajoituksen noudattamisen valvontaa.
Ministeriö näkee toteuttamiskelpoisena ja kannatettavana myös kuljettajaopetuksen kehittämisen tietyiltä osin. Opetusta voitaisiin kehittää joko riskientunnistamiskoulutuksen sisältöä tai ensimmäisen ajokortin suorittajan koulutusta kehittämällä.
Kuljettajaopetuksen kehittämisen lisäksi ministeriö pitää kannattavana ajokieltokoulutuksen laajentamista B- ja A-, A1- ja A2-luokasta alempiin ajokorttiluokkiin, kuten AM/120-, AM/121- ja T-luokkaan. Ehdotuksen eduiksi voidaan katsoa se, että pakollinen lisäkoulutus kohdistuisi juuri niihin kuljettajiin, jotka sitä eniten tarvitsevat, eikä sillä olisi vaikutusta ajokortin yleiseen hintatasoon.
Mahdollisten lakimuutosten lisäksi terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitettua ajoterveysohjetta voitaisiin kehittää nuorten ajoterveys paremmin huomioiden. Ajoterveyden vaalimisesta voitaisiin tiedottaa nykyistä enemmän.
Lausuntokierroksella pyydetään palautetta esitetyistä ehdotuksista ja pyydetään näkemyksiä niiden soveltamisalasta eli siitä, tulisiko niiden kohdistua esimerkiksi vain alaikäisiin kuljettajiin vai kaikkiin uusiin kuljettajiin.
Mitä seuraavaksi?
Lausuntoaika päättyy 23.6.2021. Arviomuistiosta voi antaa lausuntoja osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostilla osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja yksityishenkilöt.
Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan luonnos hallituksen esitykseksi lausuntokierroksen jälkeen ja arviomuistiosta saatua lausuntopalautetta hyödyntäen. Hallituksen esitys on tarkoitus saada lausuntokierrokselle syksyllä 2021 ja antaa eduskunnalle kevättalvella 2022.
Lausuntopyyntö rautatieliikenteen valtiosopimuksesta
Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitykseen laiksi, jolla saatettaisiin voimaan suorasta kansainvälistä rautatieliikenteestä Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä solmittuun valtiosopimukseen sovitut muutokset.
Valtiosopimusmuutosten voimaansaattaminen edellyttää perustuslain mukaisesti eduskunnan hyväksyntää.
Lausuntojen määräaika on 10. kesäkuuta 2021.
Valtiosopimukseen sovitut muutokset koskevat:
1. kuljetusyhtiöiden valtuutusta neuvotella valtiosopimuksen lisäksi täydentäviä kaupallisia sopimuksia,
2. alinta matkalipun tai tavaran kuljetuksen hintaa, joka palautetaan asiakkaalle kuljetuksen peruuntuessa,
3. CIM-SMGS-rahtikirjan käyttömahdollisuutta maiden välisissä rautateiden kauttakulkuliikenteen rahtikuljetuksissa,
4. ylikuormatun tavarankuljetusvaunun järjestelyjä ja hinnoittelua,
5. Allegro-junalle tehtävän teknisen tarkastuksen voimassaoloaikaa
6. sekä rikkoontuneen liikkuvan kaluston varaosien ja tarvikkeiden tuontia ilman tullimaksuja rautatieraja-asemalle.
Muutoksia myös raideliikennelakiin
Hallituksen esitykseen sisältyy rinnakkaislakiesityksenä ehdotus raideliikennelakiin tehtävistä muutoksista.
Raideliikennelakiin esitetään muun muassa kahta uutta pykälää. Ensimmäisessä näistä asetettaisiin vaatimukset kalustoyksikön siirtoluvasta sellaisessa tilanteessa, että kalustolle ei ole myönnetty raideliikennelain mukaista kaluston käyttöönotto- tai markkinoillesaattamislupaa.
Toinen uusista pykälistä koskisi erilaisia testi- ja pilottihankkeita, joita olisivat esimerkiksi autonomisen junaliikenteen ja duoraideliikenteen kokeiluhankkeet, joille voitaisiin myöntää kevennyksiä lupavaatimuksista. Näiden uusien säännösten lisäksi raideliikennelakiin tehtäisiin eräitä muita teknisluonteisia tarkistuksia.
Raideliikennelain muuttamista koskeva lakiesitys ei liity Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä tehdyn valtiosopimuksen muutosten voimaansaattamiseen.
Mitä seuraavaksi?
Lausuntoaika päättyy 10.6.2021. Lausuntoja voi antaa osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostilla osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. tai Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja yksityishenkilöt.
Valtiosopimukseen sovittujen muutosten voimaantulosta säädetään Suomessa erikseen valtioneuvoston asetuksella sen jälkeen, kun Suomen tasavallan hallitus ja Venäjän federaation hallitus ovat ilmoittaneet diplomaattiteitse sopimusmuutosten ratifioinnista. Lain raideliikennelain muuttamisesta on tarkoitus tulla voimaan 1.2.2022.
LVM:n osastopäällikön virat kiinnostavat
Liikenne- ja viestintäministeriön palveluosaston osastopäällikön ja tieto-osaston osastopäällikön virkojen hakuaika päättyi 26.5.2021 klo 12.
Osastopäälliköiden virat täytetään viiden vuoden määräajaksi 1.9.2021 lukien.
Palveluosaston osastopäällikön virkaa hakevat
Ahokas Maija, yksikön johtaja. Eiro Laura, erityisasiantuntija. Juhola Katariina, filosofian lisensiaatti. Jylhänkangas Riku, budjettineuvos. Lehtonen Piotr, erikoislähettiläs. Lindström Niko, Global Head of Solution Management. Rantala Olli-Pekka, osastopäällikkö. Salminen Markku, tradenomi. Savela Juha, talousjohtaja. Vilkkonen Laura, osastopäällikkö. Widén Pertti, johdon konsultti
Tieto-osaston osastopäällikön virkaa hakevat
Ahokas Maija, yksikön johtaja. Antikainen Päivi, yksikön johtaja. Eiro Laura, erityisasiantuntija. Helenius Mika, tietohallintopäällikkö. Holopainen Petteri, diplomi-insinööri. Jalonen Timo, johtava kokonaisarkkitehtuurikonsultti. Juhola Katariina, filosofian lisensiaatti. Jylhänkangas Riku, budjettineuvos. Lehtonen Piotr, erikoislähettiläs. Lindholm Mikko, ylijohtaja. Nikkilä Maria, yksikön päällikkö. Rantala Olli-Pekka, osastopäällikkö. Semenius Erik, johdon konsultti. Tikkanen Sami, tietohallintojohtaja. Vilkkonen Laura, osastopäällikkö
Osastopäällikkö osallistuu ministeriön johtamiseen johtoryhmissä sekä johtaa osastonsa toimintaa ja vastaa siitä, että tehtävät hoidetaan tuloksellisesti.
Digitalisaatiota ja vihreää siirtymää
Valtiovarainministeriö julkaisi 26.5. Suomen kestävän kasvun ohjelman ja siihen sisältyvän elpymis- ja palautumissuunnitelman. Valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä se 27.5.
Samana päivänä hallitus antaa myös esityksen vuoden 2021 kolmanneksi lisätalousarvioksi, joka sisältää rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelmaan.
Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa linjataan, miten EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta käytetään Suomessa. Puolet rahoituksesta edistää vihreää siirtymää ja noin neljännes digitalisaatiota ja datataloutta. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan vastuulla on viisi hanketta.
Digirata-hanke eli rautatieliikenteen digitalisaatio
Tavoitteena on uudistaa junien kulunvalvontajärjestelmä. Nykyisen junankulunvalvontajärjestelmän elinkaaren päättyessä ja EU-sääntelyn velvoittamana Suomen on aloitettava junankulunvalvonnan uudistaminen tällä vuosikymmenellä. Digirata-hankkeella varmistetaan junien turvallinen liikennöinti myös jatkossa. Toteuttamalla Digirata modernilla tavalla saavutetaan investoinnilla merkittäviä hyötyjä mm. ratakapasiteetin lisäämiseen, palvelun laadun parantamiseen ja ympäristöhyötyjen saavuttamiseen. Elpymisrahoituksella rahoitettaisiin hankkeen kehitys- ja verifiointivaiheessa eli vuosina 2021-2026 tapahtuva testaus- ja pilotointitoiminnan valmistelu testilaboratoriossa, testiradalla sekä kaupallisen junaliikenteen käyttöön jäävällä pilottiradalla.
Digirata-hanke edistää omalta osaltaan liikenteen digitalisaatiota, joka tukee liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamista.
Arvioidut kustannukset ovat 85 miljoonaa euroa. Vuoden 2021 3. lisätalousarviossa hankkeen kehitys- ja verifiointihankkeelle esitetään 3 miljoonan euron määrärahaa.
Aikataulu: ERTMS-testilaboratorio olisi käytössä 2022 ja sillä on tehty onnistuneita testejä vuoden 2022 loppuun mennessä. Testirata olisi rakennettu 2024 ja sillä olisi tehty onnistuneesti testejä vuoden 2024 loppuun mennessä. Kaupallisella pilottiradalla toteutettavat testit olisi aloitettu vuonna 2026. Kaupallinen liikennöinti voidaan aloittaa vuonna 2027.
Investoinnit kyberturvallisuuden harjoitustoimintaan ja tutkimukseen
Kyberturvallisuustaidot ovat nykyään perustavanlaatuisia kansalaistaitoja Euroopan maissa ja eurooppalaisille. Tavoitteena on parantaa kyberturvallisuuden osaamista koko EU:n alueella. Harjoitustoiminta parantaa yhteiskunnan toimintakykyä kyberhäiriötilanteissa. Toimenpiteet toteuttavat osaltaan liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla valmisteltavaa kyberturvallisuuden kehittämisohjelmaa
Arvioidut kustannukset ovat 10 miljoonaa euroa. Kyberturvallisuuden tutkimusinvestointiin osoitetaan vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa 1 miljoonaa euroa ja kyberturvallisuuden harjoitustoimintaan 1 miljoonaa euroa.
Aikataulu: Investoinnit toteutetaan vuosina 2021-2024.
Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemi sekä hankinta- ja konversiotuki
Investoinnin avulla tuetaan sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin käynnistämistä. Ekosysteemissä kehitetään digitalisaatioon perustuvia ratkaisuja, joiden avulla vähennetään liikenteen päästöjä.
Osa investoinnista toteutetaan konversio- ja hankintatukena. Rahoituksella hankinta- ja konversiotukiin tuetaan fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteiden toteutumista. Tuella edistetään nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen yleistymistä. Tukea myönnettäisiin henkilö- ja pakettiautojen sekä raskaan kaluston kaasu- ja etanolikonversioihin. Tuen tarkoituksena on mahdollistaa yksityisille henkilöille ja yrityksille vanhan ajoneuvon muuntaminen ympäristöystävällisemmäksi.
Arvioidut kustannukset ovat 10 miljoonaa euroa. Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin rahoituskokonaisuus on arviolta 5 miljoonaa euroa. Ekosysteemin kehittämistä tuetaan hankerahoituksella, jonka myöntämisestä Liikenne- ja viestintävirasto vastaa. Osa tuesta, arviolta 5 miljoonaa euroa, myönnetään hankinta- ja konversiotukina. Hankinta- ja konversiotuki voitaisiin toteuttaa siten, että Liikenne- ja viestintävirasto vastaa tuen myöntämisestä.
Aikataulu: Toimenpiteet toteutettaisiin vuosien 2022–2023 aikana.
Viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittäminen
Tavoitteena on kehittää viestintäyhteyksien laatua ja saatavuutta Suomessa niillä alueilla, joihin edistykselliset viestintäyhteydet eivät kaupallisesti rakennu sekä koordinoida laajakaistainvestointeja. Elpymisrahoituksella on tarkoitus täydentää jo käynnissä olevaa kansallista laajakaistatukiohjelmaa, jonka avulla elvytysrahaa kanavoitaisiin. Tarkoituksena on kohdistaa tuki sellaisille laajakaistayhteyksille, jotka tarjoavat vähintään 100/100 Mbit/s nopeuden.
Tavoitteena on myös palkata koordinaattori kansalliseen laajakaistatoimistoon, jonka tarkoituksena olisi laatia rahoituksen yhteensovittamisesta suunnitelma ja tiedottaa laajakaistasta.
Arvioidut kustannukset ovat 50 miljoonaa euroa. Vuoden 2021 3. lisätalousarviossa hankkeeseen esitetään 50 000 euron määrärahaa.
Aikataulu: Laajakaistatukiohjelman aikataulu olisi 2021-2026. Kansalliseen laajakaistatoimistoon liittyvät toimet sijoittuisivat vuosille 2021-2023.
Rahoitusta myös fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteiden toteuttamiseen
Suomen tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Suomi pyrkii maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi ja on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt 2030 mennessä.
Liikenteen osalta vihreän siirtymän pilarin kokonaisuudella tavoitellaan päästövähennyksiä ja siirtymää fossiilittomaan liikenteeseen. Valtioneuvosto teki toukokuussa 2021 periaatepäätöksen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Elpymis- ja palautumistukivälineestä kohdennetaan rahoitusta periaatepäätöksen tavoitteiden toteuttamiseen. Investoinnit kohdistuvat julkisen liikennesähkön ja –kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin sekä yksityiseen latausinfrastruktuuriin, joiden rahoituksesta vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö.
Lisäksi investointi hankinta- ja konversiotukiin tukee fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitetta nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen yleistymisestä.
Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteita tukevat myös työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevat toimet, joilla tuetaan uutta energiateknologiaa (mm. biokaasu ja muut uusiutuvat liikennepolttoaineet) sekä investoinnit vähähiiliseen vetyyn.
