Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti 15.11.2021 pyöreän pöydän tilaisuuden. Foorumissa kuultiin sidosryhmien näkemyksiä tieliikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelukanavien kehittämisestä ja vedystä käyttövoimana. Keskustelussa paneuduttiin myös valmisteilla olevan EU sääntelyn edellyttämiin jakeluinfrastruktuurin kehittämisen vaatimuksiin. Jakelu- ja latausinfrastruktuuri on ratkaisevassa roolissa, jotta vähäpäästöisten vaihtoehtoisten polttoaineiden käytöstä tulee valtavirtaa.
Keinot tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on koottu fossiilittoman liikenteen tiekarttaan, josta hallitus teki periaatepäätöksen toukokuussa 2021. Tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta ja pudottaa päästöt nollaan vuoteen 2045 mennessä. Tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on 95 prosenttia.
Fossiilittoman liikenteen tiekartassa on kunnianhimoiset tavoitteet, kuten 700 000 sähkökäyttöistä ja 130 000 kaasukäyttöistä henkilöautoa vuonna 2030.
– Olemme siirtymävaiheessa fossiilittomaan liikenteeseen. Jotta muutos on mahdollinen, vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelukanavien määrän ja sijainnin on vastattava ajoneuvojen määrän kehitykseen, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
Vedyn liikennekäyttö ei Suomessa ole markkinaehtoisesti edennyt. Euroopan autovalmistajat panostavat kuitenkin vahvasti vetyyn. Markkinoille odotetaan vuosina 2021–2025 useampia vetyä käyttäviä kuorma-automalleja.
– Vety on erittäin kiinnostava tulevaisuuden käyttövoima, vaikka kokemusta vedyn liikennekäytöstä on toistaiseksi vähän. Suomessa on paljon potentiaalia kehittyä vetytalouden edelläkävijäksi, ministeri Harakka arvioi.
EU edistää vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelukanavia
Euroopan komissio haluaa kehittää EU:n laajuista vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuuria, mikä tukee fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteita. Komissio ehdotti 15.7.2021 julkaistussa EU:n ilmastopaketissa eli 55-valmiuspaketissa entistä kunnianhimoisempaa sitovaa sääntelyä, jota sovellettaisiin suoraan jäsenmaissa. Asetusehdotus vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista koskee kaikkia liikennemuotoja (Proposal for a Regulation on the deployment of alternative fuels infrastructure eli ns. AFIR-ehdotus).
Vaatimukset ovat tiukentumassa merkittävästi EU:n uuden jakeluinfra-asetuksen myötä. Uuden ehdotuksen mukaan TEN-T-ydinverkon varrella olisi esimerkiksi oltava vuoteen 2025 mennessä vähintään 60 kilometrin välein sähkölatausasema niin henkilöautoille kuin raskaillekin ajoneuvoille. Lisäksi komissio esittää, että vetyasemia tulisi rakentaa 150 kilometrin välein TEN-T-ydinverkolla ja kattavalla verkolla 2030 loppuun mennessä.
– AFIR-asetus tulee edellyttämään tulevina vuosina merkittäviä panostuksia latausinfran kehittämiseen. On ollut ilo huomata, miten monet toimijat Suomessa ovat viime aikoina ryhtyneet aktiivisesti rakentamaan sähköautojen latausinfrastruktuuria. Osana fossiilittoman liikenteen tiekarttaa valtio tukee jakelu- ja latausinfrastruktuurin rakentamista, ministeri Harakka jatkaa.
Valtioneuvosto kannattaa sitä, että EU:ssa asetetaan yhteiset kunnianhimoiset tavoitteet vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurille. On tärkeää, että sähköautoiluun on mahdollisuus kaikkialla asuinpaikasta tai matkareitistä riippumatta. Raskaan liikenteen osalta voidaan tarvita kansallisia joustoja harvaan asutuilla alueilla, joilla välimatkat ovat pitkiä ja liikennöinti vähäistä. Vetyasemia koskeviin vaatimuksiin suhtaudutaan varauksella, sillä liikennevedylle ei Suomessa ole vielä kysyntää. EU:n ilmastopaketin käsittely on syksyllä 2021 käynnistynyt neuvoston työryhmissä.
Pyöreän pöydän keskusteluun oli kutsuttu edustajia seuraavilta tahoilta: Ensto Group, Gasum, Kempower, Kesko, Liikennevirta, Neste, Recharge Finland, SOK-yhtymä ja Woikoski sekä Autotuojat ja teollisuus ry, Climate Leadership Coalition, LUT-kauppakorkeakoulu, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja työ- ja elinkeinoministeriö.
Mitä seuraavaksi?
Kolmivaiheisen fossiilittoman liikenteen tiekartan toimeenpano on käynnissä. Tiekartan kolmannessa eli viimeisessä vaiheessa arvioidaan, tarvitaanko kansallisia lisätoimia tiekartassa päätettyjen toimien ja EU-aloitteiden lisäksi. Syksyn 2021 budjettiriihen päätösten mukaisesti koko taakanjakosektorin lisätoimia koskevat päätökset tehdään keväällä 2022. AFIR-asetuksen käsittely jatkuu EU neuvoston työryhmässä.
