Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys yhtyy täydellisesti Autoliiton Liittovaltuuston kannanottoon siitä, että automaattisten nopeusvalvontakameroiden sijoittamissa perusteena tulisi olla vain ja ainoastaan liikenneturvallisuus, mikä selvitetään tarkasti ja asiantuntevasti ennen kameratolpan pystyttämistä.

Kuten Autoliittokin toteaa, on nykyisistä kameratolpista merkittävä määrä tiestöllä paikassa, minkä mukaan kameratolpan asettamispäätöstä tehtäessä ei ole tehty perusteellista ja ammattitaitoista arviointia tien kohdan vaarallisuudesta. Autoliitto perääkin oikeutetusti Ruotsin mallia kameroilla tapahtuvaan nopeusvalvontaan, sillä Ruotsissa kameratolpat ovat hyvin havaittavia, valvottavasta nopeusrajoituksesta ja kamerasta muistutetaan ennen valvontapistettä ja kameratolpat on sijoitettu lähes 100 %:sti vain alempien nopeusrajoitusten valvontaan eritoten risteysalueille, missä onnettomuuden vaara on suurimmillaan.

Suomessa sen sijaan kameratolpat ovat pääsääntöisesti maanteillä jopa keskellä pitkiä suoria paikoissa missä turvallinen ohitus on täysin mahdollista ja sakon saaminen jopa vahingossa on erittäin mahdollista. Kameratolpat ovat todellakin merkittävältä osin tiellä paikoissa, mistä ne tulisi kokonaan poistaa ja siirtää ne sinne, missä tieosan liikenneturvallisuus ja siitä tehty erityinen selvitys puoltaa kyseiseen tien kohtaan kameravalvontaa. Nyt ns. vanhat ja harmaat kameratolpat makaavat alkupäisellä paikoillaan, kunnes laitteen tekninen ikä tulee vastaan, vaikka mitään luotettavaa näyttöä niiden vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen ei ole olemassa.

Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys kritisoi vahvasti 11.12. 2019 Iltasanomissa Väyläviraston liikenneturvallisuusasiantuntijan ihmettelyn Autoliiton kannanottoon. On todettava, että nykyisestä kameratolppien eskadroonasta on tullut kansan silmissä sakotusautomaatti, jonka sakkomäärillä eräät poliisihallinnon virkamiehet ovat jopa rehvastelleet tehneensä hienoa työtä. Tämä on aiheuttanut kansan keskuudessa jopa selkeää vihaa automaattista nopeusvalvontaa kohtaan. Myös kameravalvonnasta toteutettu poliisin pahoin epäonnistunut tiedottaminen on aiheuttanut vihan lisääntymistä automaattista nopeusvalvontaa kohtaan.

Väyläviraston ammattitaito epäillyttää

Jos Väyläviraston virkamiehen väitteet nykyisten kameroiden sijoittamisesta olisi perustunut tarkkaan ja ammattitaidolla tehtyyn analyysiin tien kohdan turvallisuudesta ei kameratolppia olisi merkittävältä osin sijoitettu nykyisiin paikkoihin maamme tiestöllä valvomaan maantienopeuksia. Väyläviraston liikenneturvallisuusasiantuntijan väite siitä, että nykyiset valvontapaikat ovat perusteltuja, tuntuu siis tässä tilanteessa sangen erikoisIlta.

Väyläviraston johdolla on koottu ryöryhmä laatimaan kiinteää nopeusvalvontaa koskeva ohjeistus kuten Iltasanomat 11.12.toteaa. Työryhmään kuuluvat Väyläviraston edustajien lisäksi Poliisin, ELY-keskuksen ja ITM Finlandin edustajat. Väyläviraston liikenneturvallisuusasiantuntijan mukaan työryhmän tehtävänä on laatia opas, jossa kuvaillaan miten järjestelmä toimii ja mitä vastuita kullakin taholla on.

Työryhmän toimeksiantoa tulisi välittömästi tarkentaa ministeriöiden taholta, sillä työryhmän tehtävä olisi ehdottomasti tehdä nyt viranomaisia ja kaupunkeja koskeva tarkka ohjeistus, missä määritellään nopeusvalvontakameratolppien sijoituksen tarkat perusteet, nopeusvalvontatolppien ja kamerakaappien väritys, kustakin automaattisesta nopeusvalvontapisteestä ilmoittaminen ja myös ohje tarpeettomien nopeusvalvontatolppien poistamisesta.

Väyläviraston liikenneturvallisuusasiantuntijan ilmoitus, että arvionsa mukaan työryhmän työ valmistuu jo keväällä, on hälyttävä. Perusteellisen ja edellä kuvatun asiakokonaisuuden sisältävää ohjeistusta ei voida valmistella kiireellä, vaan sen valmistelussa tulee kuulla myös merkittävä määrä asiantuntijoita. Liikkuvan poliisin Perinneyhdistyksellä onkin vahva pelko siitä, että Väyläviraston johdolla ohje laaditaan nopeasti ja pintapuolisesti jotta mikään ei muutu ja harmaat kamerat jatkavat tienkäyttäjien sakottamista entiseen tyyliin. Nyt jos koskaan virkamiehillä tulee olla vastuu rakentaa riittävän tarkka ja laaja ohjeistus, mikä samalla uudistaa automaattista nopeusvalvontaa merkittävästi sakottamisen sijaan ylinopeuksia ennalta estäväksi.

Liikkuvan poliisin Perinneyhdistyksellä on tieto, että työryhmän puheenjohtaja on nimenomaan esittänyt perusteellisen työn tekemistä hyvän ja riittävän tarkan ohjeen valmistamiseksi noin vuoden ajanjaksolla, jolloin on aikaa kuulla myös asiantuntijoita riittävästi. Perinneyhdistys katsoo työryhmän puheenjohtajan vaatimuksen olevan erittäin perusteltua, koska nyt tarvitaan ohje, mikä todella määrittelee automaattisen liikennevalvonnan puitteet tarkasti ja täsmällisesti. Perinneyhdistys toteaa myös, että Väyläviraston ja poliisin ammattitaito ei ole riittävä edellä mainitun ohjeistuksen laatimiseen. Muiden muassa  naapurimaissamme on asian osalta vahvaa ja hyvää tietoa, jota tulisi hyödyntää myös oman maamme ohjeistusta laadittaessa.

Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys vaatii, että maahamme tehdään nyt rauhassa riittävällä ammattitaidolla automaattista liikennevalvontaa selkeästi määrittelevä ohjeistus. Sillä taataan automaattisen nopeusvalvonnan toteuttaminen maassamme yhtenäisellä tavalla, jonka hyväksyvät myös tienkäyttäjät nykyistä huomattavasti laajemmalla joukolla. Samalla ohjeistuksen avulla automaattiset nopeutta valvovat kamerat voivat olla tiellä vain niissä paikoissa, missä osoitetaan selkeästi liikenneturvallisuuden edellyttävän kameratolpan sijoittamista määrättyyn tienkohtaan. Näin ohjeistetaan selkeästi myös, että automaattisella nopeusvalvonnalla valvotaan risteysalueen nopeutta eikä nopeutta jopa satoja metrejä ennen risteystä, niin kuin nyt useassa kohdassa teillämme tehdään.

Liikkuvan poliisin Perinneyhdistyksen kannan mukaan samassa yhteydessä tulisi laatia ohjeistus koskemaan myös liikuteltavaa automaattista nopeusvalvontaa, jota nykyisin harjoitetaan ilman mitään ennakkoilmoitusta virkamiehen ja auton yhteisvoimin. Esimerkit pohjoismaista ja myös Englannista osoittavat, että myös liikuteltava kameravalvonta on näkyvää ja samalla ylinopeuksia ennalta estävää. Sen toteuttamiseen riittää autossa tai perävaunussa oleva tekniikka ilman poliisin fyysistä läsnäoloa ajoneuvossa. Poliisin potiessa jatkuvaa resurssipulaa, jolla perustellaan samalla erityisesti maantieltä puuttuvaa liikennevalvontaa, on poliisilla kuitenkin varaa sijoittaa kymmenien poliisimiesten työaika päivittäin istumiseen autossa, missä tekniikka hoitaa nopeuden mittaamisen ja kuvan ottamisen.

Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys ry​​​​12.12.2019

(LP ELI LIIKKUVA POLIISI lakkautettiin vuonna 2014 ja sen erikoiskoulutetut poliisit hajautettiin koko maassa paikallispoliisiin, jossa yhä toimivat. Sen jälkeen Suomen liikenneturvallisuuskehitys on vajonnut EU:n jäsenmaiden joukossa sijalle 25. eli neljänneksi huonoimmaksi, toteaa Valtiontalouden tarkastusvirasto raportissaan 5/2019. Samalla järjestäytynyt itärikollisuus laajoine laittomuuksineen on levinnyt tieliikenteen kuljetustoimintoihin. Maamme poliisihallinto ja sisäministeriö ovat menettäneet otteensa hälyttävällä tavalla tieliikenteen valvonnasta verrattuna pohjoismaisiin naapureihimme liikennevalvontamme keskittyessä pääasiassa kameravalvontaan. Toim.huom.)