Näin Ruotsissa valvotaan kameroilla liikennettä.

Aamulehden artikkeli 19.12.2019 otsikolla "Poliisihallitus tyrmää järjestöjen kritiikin kameratolppien sijoittelusta" on nostattanut vastalausetulvan. Kohu kameratolppien, nk. peltipoliisien, epätarkoituksenmukaisesta käytöstä ja sijoittelusta alkoi Autoliiton julkisesta arvostelusta. Aiheeseen tarttui myös mm. Liikkuvan Poliisin perinneyhdistys, jonka liikennevalvontaan erikoiskoulutetuista jäsenistä merkittävä osa yhä toimii paikallispoliisissa koko maassa.

Aamulehden artikkelissa poliisihallituksen ylitarkastaja Heikki Ihalaisen monisanaisessa selittelyssä korostuu kolme asiaa: 1) Suomi ei eroa Ruotsista kameratolppien sijoittelussa, 2) kameratolpat on sijoitettu kohtiin missä tapahtuu eniten liikenneonnettomuuksia, ja 3) lisäkilvillä ilmoitetaan kameratolpista.

Liikkuvan Poliisin perinneyhdistys kumoaa ylitarkastaja Ihalaisen väittämät

Vastineessa Aamulehdelle poliisihallituksen Ihalaisen väittämiin Liikkuvan Poliisin perinneyhdistys toteaa:

Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta, kertoi tämän lehden kirjoituksessa 19.12.2019, ettei Suomi eroa Ruotsista nopeusvalvontakameroiden sijoittelussa. Ihalaisen mukaan Suomessa kameroiden paikat valitaan sen perusteella, missä tapahtuu eniten liikenneonnettomuuksia valtakunnallisesti ja paikallisesti. Lisäksi automaattisesta liikennevalvonnasta on lisäkilpiä teiden varsilla.

Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys ja Autoliitto toteaa, että maamme nopeusvalvontakamerat eivät todellakaan ole Ruotsin eikä puhumattakaan Norjan tasolla niiden sijoittamisen osalla. Kuvassa on Ruotsin malli heidän nopeusvalvonnastaan missä kamerat ovat 99 %:sti tietomme mukaan vain alemman nopeusrajoituksen käsittävillä risteysalueilla, missä risteysalueen nopeusrajoituksesta ilmoitetaan liikennemerkillä ja lisäksi tiehen maalatulla tiedolla nopeusrajoituksesta ja lisäksi jokaista kameralla valvottua tien kohtaa ennen on kuvassa oleva erillinen liikennemerkki. Tosiasiassa kameroilla tapahtuvasta nopeusrajoituksesta ilmoitetaan meillä yleisimmin kyseisen tieosan alussa ja joissakin tapauksissa myös uudelleen valvotulla tieosalla, mutta sen sijaan Ruotsin mallin mukainen ilmoitus jokaisesta kameravalvontapisteestä puuttuu maamme tiestöltä.

Mitä tulee sitten maamme nopeusvalvontakameroiden sijoittamiseen tien päälle, voidaan todeta erittäin monen maamme kameravalvontapisteen olevan lähes ”keskellä ei mitään”, jolloin asettamisen perusteena eivät olleet ainakaan todelliset liikenneonnettomuudet, mitkä ovat mm. Norjassa ehdottomia vaatimuksia kameroiden asettamiselle tielle. Norjassa vaaditaan myös selkeää näyttöä siitä, että todellisten liikenneonnettomuuksien esiintymisen lisäksi tiellä ajetaan yleisesti ylinopeutta yli 10 km/h:ssa. Maamme nopeusvalvontakameroiden sijoittaminen onkin ollut kuin lähes villi länsi yhtenäisen ja selkeän ohjeen puuttuessa maamme viranomaisilta, kunnilta ja kaupungeilta. Voidaan oikeutetusti myös kysyä onko nopeusvalvontakameraa tarkoituksenmukaista sijoittaa jopa 200 metriä ennen risteystä, sillä lienee niin, että kameran tulisi nimenomaan mitata nopeuksia risteysalueelle niin kuin uudet käyttöön otetut kamerat pääsääntöisesti mittaavat, jolloin myös ajonopeudet olisivat nimenomaan risteysalueella oikealla ja turvallisella tasolla.

Lokakuun alussa Liikkuvan poliisin perinneyhdistys on todellakin lähettänyt Väylävirastolle sekä liikenne- ja viestintäministeriöön esityksen, jossa vaadimme yhtenäisiä ohjeita kameroiden sijoitteluun. Vaatimuksessamme olemme edellyttäneet valvontapisteiden paikan asettamisperusteiden täsmentämistä ja yhtenäistämistä, kamerakaappien maalaamista yhtenäisellä selkeästi erottuvalla värillä, valvontapisteestä ilmoittamisesta pistekohtaisesti ja valvottavan nopeusrajoituksen ilmoittamisesta valvontapistekohtaisesti tiehen merkityllä nopeusrajoitusilmoituksella ja varsinaisella nopeusrajoitusmerkillä. Olemme myös edellyttäneet sitä, että ns. turhat nopeusvalvontakamerapisteet poistetaan, koska niissä ei saamiemme tietojen mukaan edes pidetä kameraa. Tieto tästä asiasta perustuu Poliisin Liikenneturvallisuuskeskuksen johtajan julkisuudessa antamaan lausuntoon ns. käyttämättömistä valvontapisteistä. Ihalaisen kannanotossa ihmetyttää se, että tyhjät valvontapisteet pidetään silti tien päällä, koska niillä Ihalaisen mukaan lisätään liikenneturvallisuutta. Käsityksemme mukaan kyseiset valvontapisteet tulisi poistaa ja siirtää sinne missä voidaan riittävillä perusteilla valvoa ajonopeuksia, tai jos tähän ei ole vanhalle kalustolle käyttöä, ovat kameratolpat ja kamerakaapit romurautaa.

Perinneyhdistystä kiinnostaa myös se, miten näin lyhyellä aikaa voidaan vetää johtopäätös siitä, että Suomen ensimmäiset uuden ajan jäljittävät liikennevalvontakamerat Nelos- ja Kuutosteillä ovat vähentäneet onnettomuuksia ja alentaneet nopeuksia näillä tieosuuksilla, sillä mm. ajokorttiuudistuksen vaikutusta maamme liikenneturvallisuuteen ei voitu Liikenne- ja Viestintäministeriön mukaan arvioida, kun ajokorttiuudistuksesta on kulunut vain yksi vuosi. Poliisihallituksella lienee siis parempi kyky arvioida luotettavasti automaattisen nopeusvalvonnan vaikutusta lyhyelläkin ajalla jonkin tienosan liikenneturvallisuuteen. Poliisin taholta on aikaisemminkin ilmoitettu ”johonkin” tietoon perustuen 40 liikennekuoleman estymisestä vuosittain maamme liikenteessä automaattisen nopeusvalvonnan ansiosta.

Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys ei siis missään tapauksessa vastusta automaattista liikenteen valvontaa tiellä, kun kamerapisteet sijoitetaan uuden yhtenäisen ohjeen mukaan tielle huomioiden kameroiden tarkasti ja yhtenäisesti perusteltu paikka tiellä, niiden riittävä erottuminen ja valvottavasta nopeusrajoituksesta ilmoittaminen tienkäyttäjille.

Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys on erittäin tyytyväinen siitä asiasta, että viijmeinkin myös poliisihallitus korostaa erityisesti sitä, että sakkojen määrä ei ole poliisihallituksenkaan mielestä oleellista, vaan onnettomuuksien vähentyminen. Samalla ihmettelemme yhdistyksessä kuitenkin sitä, miksi sitten poliisihallitus vastustaa automaattisen kameravalvonnan ohjeistuksen uudistamista tekemämme esityksen mukaan, sillä kameroiden tehtävä on ainoastaan ja vain ennalta estää ylinopeuksia ja lisätä liikenneturvallisuutta muun poliisin liikennevalvonnan tukena, mutta ei oikean ja ammattitaitoisen liikennevalvonnan korvaajana.

(HUOM! Lihavointi toimituksen tekemä. Toim.huom.)