Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta kansalliseksi liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraohjelmaksi. Lausuntoja voi antaa 8.9.2024 asti.
Kansallinen jakeluinfraohjelma sisältää päivitetyn arvion fossiilisille polttoaineille vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran ja markkinan kehityksestä tie-, raide-, meri- ja lentoliikenteessä. Ohjelmassa asetetaan tavoitteita sekä esitellään tavoitteiden saavuttamista edistäviä toimia.
Ohjelma toimii AFIR-asetuksen toimeenpanon edistäjänä ja asetuksen edellyttämän seurannan pohjana. AFIR-asetuksesta päästiin EU:ssa sopuun 25.7.2023. EU:n vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfra-asetus eli nk. AFIR-asetus sisältää vaatimuksia jakeluinfran minimitasoksi ja edellyttää kansallisen jakeluinfraohjelman laatimista.
Vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran kehittyminen on keskeinen liikenteen puhtaan energian siirtymän mahdollistaja. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan laaditaan toimenpideohjelma vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkon laajentamiselle pääväylillä.
Käyttövoimasiirtymän eteneminen vaihtelee eri liikennemuodoissa
Liikenteen käyttövoimasiirtymään vaikuttavat uusien käyttövoimien saatavuus ja hinta sekä jakeluinfran rakentuminen. Liikennevälineiden uusiutumisvauhti määrittää uusien käyttövoimien kysyntää.
Henkilö- ja pakettiautojen latausinfra on kehittynyt Suomessa hyvin ja jakeluinfra-asetuksen vaatimusten täyttämisessä ollaan pitkällä. Haasteena on varmistaa infran rakentuminen myös kattavan TEN-T-verkon vähäliikenteisemmille osille ja muille pääteille. Raskaan tieliikenteen jakeluinfra on vielä pääosin yksityistä.
Itämeren alueella vesiliikenteen energianlähteinä käytetään lähitulevaisuudessa todennäköisesti etenkin bio- ja synteettisiä polttoaineita, vetyä tai sähköä. Suomen kauppalaivaston aluksista noin neljä prosenttia käytti ainakin yhtä vaihtoehtoista käyttövoimaa tai polttoainetta osana käyttövoimaratkaisuaan vuonna 2023. Ulkomaan liikenteessä toimivissa Suomen kauppalaivaston aluksissa luku oli 22 prosenttia.
Lentoliikenteessä käyttövoimasiirtymä on alkuvaiheessa. Suomessa kaupallisessa lentoliikenteessä ei vielä hyödynnetä sähköä tai vetyä. Biopohjaisilla kestävillä lentopolttoaineilla arvioidaan olevan tulevaisuudessa tärkeä rooli erityisesti pitkän matkan lentoliikenteen päästöjen vähentämisessä.
AFIR-asetus asettaa tieliikenteen infran lisäksi velvoitteita maasähkön syötölle lentoasemilla ja satamissa. Rautatieliikenteelle AFIR-asetus ei aseta sitovia tavoitteita, mutta sen osalta edellytetään muiden liikennemuotojen tavoin tilannekuvausta, tavoitteita ja toimenpiteiden kuvausta. Keskeinen rautatieliikenteen päästöjä vähentävä toimi on raiteiden sähköistäminen ja sähkövedolla ajo.
Latausinfran kehittämisessä tulee hyödyntää EU-rahoitusta
Ohjelmaluonnoksen toimenpiteillä pyritään etsimään kustannustehokkaita, liikenteen tarpeita palvelevia ratkaisuja jakeluinfran kehittämiseksi. Tarkoituksena on muun muassa hyödyntää EU:n rahoitusmahdollisuudet täysimääräisesti jakeluinfran kehittämiseksi.
Ohjelmaluonnos on laadittu liikenne- ja viestintäministeriön maaliskuussa 2023 julkaiseman tieliikenteen jakeluinfraohjelman, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja Väyläviraston selvitysten sekä sidosryhmien kanssa alkuvuonna 2024 käydyn työpajatyöskentelyn pohjalta. Valmistelussa on huomioitu myös yhteistyö valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivityksen kanssa.
Mitä seuraavaksi?
Lausuntoja voi antaa 8.9.2024 saakka. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi.
Lausuntokierroksen jälkeen ohjelma viimeistellään. Ohjelma on toimitettava Euroopan komissiolle 31.12.2024 mennessä.
