Korona-pandemia on näkynyt edelleen voimakkaasti Suomen liikennemäärissä vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Lento-, raide- ja maantieliikenteen määrät ovat kaikissa liikennemuodoissa selkeästi edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa matalammalla tasolla.
Eniten pandemia on vaikuttanut odotetusti lentoliikenteeseen, jossa ei ole toistaiseksi näkynyt elpymistä. Helsinki-Vantaalle tehtyjen laskeutumisten määrä oli tammi-maaliskuussa 73 prosenttia alhaisempi kuin vuotta aiemmin vastaavana aikana. Myös ylilennot Suomen ilmatilassa ovat edelleen alhaisella tasolla.
- Matkustusrajoitukset näkyvät voimakkaasti lentoliikenteen määrissä Suomessa. Euroopan ilmatilassa on kuitenkin nähtävissä jo tietyillä reiteillä selvää kasvua. Koska lentoliikenteen merkitys Suomen saavutettavuudelle ja taloudelle on niin suuri, on tärkeää, että Suomen lentoliikennettä voidaan avata rokotuskattavuuden parantuessa vähintään samaa tahtia kuin muissa Euroopan maissa, toteaa Fintrafficin lennonvarmistuksen toimitusjohtaja Raine Luojus.
Raideliikenteessä pandemia on näkynyt etenkin kaukoliikenteessä, jossa junien määrä tammi-maaliskuussa on liki 20 prosenttia pienempi verrattuna vuoden 2020 vastaavaan ajanjaksoon. Sitä vastoin lähiliikenteen junamäärän lasku on ollut 6 prosentin luokkaa. Tavaraliikenteen määrä on ollut käytännössä edellisen vuoden tasolla, kun huomioidaan vertailukaudelle 2020 ajoittuneen työmarkkinahäiriön vaikutukset.
Maantieliikenteessä alkuvuosi on ollut selvästi edellisvuoden vastaavaa aikaa hiljaisempi. Tammikuussa autoja on liikkunut pääteillä lähes 19 prosenttia ja helmikuussa 16 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Maaliskuussa liikennemäärät sen sijaan taittuivat hienoiseen kasvuun vuodentakaiseen verrattuna viime vuoden maaliskuussa alkaneiden voimakkaiden liikkumisrajoitusten seurauksena. Liikenne on ollut kuitenkin selkeästi normaalivuotta hiljaisempaa myös maaliskuussa.
- Suomalaiset ovat noudattaneet tunnollisesti pandemiakauden liikkumisrajoituksia. Samalla joukkoliikenteen matkustajamäärien romahtaminen on ajanut alan palvelutuottajat taloudelliseen ahdinkoon. Koska liikenteen päästöistä 90 prosenttia syntyy tieliikenteestä, on tärkeää edistää joukkoliikenteen toimivuutta ja houkuttelevuutta, jotta joukkoliikenteen suosio ei laskisi pandemian seurauksena pysyvästi. Liikenteen digitalisaatio tarjoaa hyvän mahdollisuuden luoda eri toimijoiden yhteistyönä uudenlaisia, eri liikkumismuotoja yhdistäviä palveluita, jotka helpottavat ihmisten ja tavaroiden nykyistä sujuvampaa liikkumista ja päästöjen vähentämistä, toteaa Fintrafficin toimitusjohtaja Pertti Korhonen.
