Liikenneturva selvitti Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Rahtarit ry:n kanssa ammattikuljettajien suhtautumista liikenteen automaatioon. Ammattikuljettajien käsityksiä ajoneuvojen järjestelmistä ja näkemyksiä tulevista automaatiotekniikasta kartoitettiin kyselytutkimuksella. Vastaajat olivat pitkälti kuorma-autojen ja linja-autojen kuljettajia.

Suurin osa ammattikuljettajista suhtautui kielteisesti ajatukseen automaattisen auton käytöstä työssään. Ihmiskuljettajan korvattavuuteen ei myöskään uskottu. Myönteisesti suhtauduttiin etenkin havaintoaluetta laajentaviin järjestelmiin.

Liikenteen automatisaatiolla viitataan ajoneuvojen lisääntyvään älykkään automaation tasoon, jolloin aiemmin ihmisen vastuulla olleita toimintoja siirtyy automaation hoidettavaksi. Älykkäitä kuljettajaa avustavia tukijärjestelmiä löytyy jo nyt markkinoilla olevista autoista.

- Ammattikuljettajien työ ei ole pelkkää ajamista, vaan monipuolista tilanteiden ja tehtävien hallintaa sekä ongelmanratkaisua, jota ei voi pelkistää automatisoitavaan ajosuoritukseen. Kuljettajien näkemykset automaatiosta tuovat lisää näkökulmia automaatiokeskusteluun mukaan ja ne auttavat myös ymmärtämään työnkuvan moninaisuutta, perustelee Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen.

Hyödyllisimmiksi nykyjärjestelmistä kuljettajat kokivat havaintoaluetta laajentavat kamerajärjestelmät. Ajamista ohjaavat järjestelmät, kuten kaistavahti tai mukautuva vakionopeudensäädin, jakoivat mielipiteitä.

- Monen onnettomuuden taustalla vaikuttaa puutteellinen havainnointi – se, ettei kuljettaja ole havainnut ajoissa esimerkiksi lähestyvää kävelijää tai pyöräilijää. Onkin melko selvää, että havainnoinnissa auttava järjestelmä koetaan hyödylliseksi. Kamerajärjestelmien apua kaivattiin eritoten kaupunkiympäristössä ja ahtaissa paikoissa, kuten pihoissa, kertoo selvityksen tekijä Tuisku-Tuuli Salonen.

Kaistavahdin kohdalla nähtiin ongelmana sääolosuhteet ja talvi. Kuljettajat uskoivat, että järjestelmällä ei ole edellytyksiä toimia, kun lumi peittää tiemerkinnät. Kaistavahdin koettiin reagoivan liian herkästi ja turhat hälytykset ärsyttivät. Hyödyllisenä järjestelmää pidettiin tilanteessa, jossa kuljettaja nukahtaa tai saa sairaskohtauksen. Kaistavahdin hyödylliseksi kokevat kuljettajat ovat myös halukkaampia käyttämään automaattiseen ajoon pystyvää ajoneuvoa työssään kuin he, jotka eivät koe kaistavahtia hyödylliseksi.

Automaattisen auton toimivuus epäilyttää ammattikuljettajia

Suurin osa ammattikuljettajista suhtautui kielteisesti ajatukseen automaattisen auton käytöstä työssään. Täydellistä automaatiota todennäköisempänä pidettiin tarvittaessa päälle kytkettävää automaattiohjausta.

- Suurimpina automaatiokehityksestä saatavina hyötyinä ammattikuljettajat pitivät teiden kunnon parantamista, automaattiohjausta yksitoikkoisissa ympäristöissä ja inhimillisten virheiden vähenemistä. Uhkat koettiin kuitenkin hyötyjä suuremmiksi, lähes jokaista huoletti automaatiotekniikan toimivuus Suomen olosuhteissa. Robotin ei uskottu pystyvän korvaamaan ihmiskuljettajaa, Salonen kuvailee.

Automaatioon suhtauduttiin parhaillaan kuljettajan työtä helpottavana toimintona, jonka käytön tulisi olla itse määriteltävissä. Automaation vaikutukset liikenteen turvallisuuteen eivät olleet ammattikuljettajien silmissä yksiselitteisen hyviä tai huonoja, sillä joidenkin riskien poistuessa tilalle nähtiin tulevan uudenlaisia uhkia.

- Ajaminen vaatii ihmiselle tyypillistä toimijuutta ja vastuuta, jota ei uskalleta vielä luovuttaa siihen kykenemättömäksi katsotulle automaatiolle. Ajotilanteisiin liittyvää päätöksentekoa automaation ei katsota voivan tehdä kuljettajan puolesta. Päätöksentekoon liittyy olennaisesti vastuu, jonka ammattikuljettajat kokevat kuuluvan vielä itselleen, Salonen tiivistää.