Liikenne- ja viestintäministeriö toimitti 8.12.2022 eduskunnalle selvityksen liikenteen palveluista annetun lain pidemmän aikavälin vaikutuksista. Selvityksen mukaan liikennepalvelulaki vastasi liikenteen murroksesta nousseisiin muutostarpeisiin.

Liikennepalvelulaki tuli vaiheittain voimaan vuosien 2018-2019 aikana. Lailla koottiin yhteen liikennemarkkinoita koskevaa sääntelyä. Samalla avattiin liikennemarkkinoita ja tuettiin alan toimijoita digitalisaation hyödyntämisessä. Mahdollistavan lainsäädännön avulla tavoiteltiin liikenteen digitalisaation, uudenlaisten liikennepalveluiden ja matkaketjujen syntymistä.

Jälkiarvioinnin mukaan liikennepalvelulaki vastasi liikenteen murroksesta nousseisiin muutostarpeisiin. Lain kunnianhimoiset tavoitteet olivat siten tarkoituksenmukaisia.

Koko liikennejärjestelmän tasolla liikennepalvelulaki on avannut dataa ja rajapintoja. Lailla avattiin myös tieliikenteen tavarankuljetusten ja julkisen liikenteen, erityisesti taksiliikenteen markkinoita. Samalla mahdollistettiin uusien toimijoiden tulo markkinoille.

Liikennepalvelulain tarkoituksena tukea liikennemarkkinoiden kehitystä

Liikennepalvelulailla avattiin liikennemarkkinoita poistamalla markkinoille tulon esteitä ja kilpailua rajoittavaa sääntelyä. Samalla luotiin edellytykset liikenteen toimijoiden datan ja viranomaisten tietovarantojen paremmalle hyödyntämiselle.

Esimerkiksi erilaiset sovellukset, reittioppaat ja datan hyödyntäminen ovat edenneet koko liikennesektorilla. Rajapintojen avaaminen ja tietojen yhteentoimivuus ovat edistyneet merkittävästi. Sen ansiosta uusien palveluiden kehittymiselle on aiempaa paremmat edellytykset.

Liikennepalvelulaki on myös parantanut posti-, jakelu- ja kuriiritoimintaa harjoittavien yritysten toimintaedellytyksiä. Samoin pakettiautoilla tehtävä ammattimainen kuljetus on helpottunut.

Taksitoiminnassa voidaan havaita liikennepalvelulain myötä lisääntynyttä kilpailua, uusien toimijoiden tuloa markkinoille ja digitalisaatiokehitystä. Lain myötä taksien hintavaihtelu on lisääntynyt: keskimääräiset hinnat ovat nousseet, mutta samalla myös aiempaa edullisemmat kyydit ovat mahdollisia. Saatavilla olevien tietojen valossa taksikyytien saatavuus on parantunut erityisesti kaupunkialueilla. Saatavuuden ongelmia on kuitenkin havaittu pienemmillä paikkakunnilla kauempana asutuskeskuksista.

Vuonna 2021 tuli voimaan taksisääntelyn korjaussarja, jolla korjattiin liikennepalvelulaissa havaittuja puutteita taksitoiminnassa. Muutoksilla puututtiin erityisesti turvallisuuteen, harmaan talouden torjuntaan, hinnoittelun läpinäkyvyyteen ja taksien saatavuuteen liittyviin epäkohtiin. Nyt julkaistussa jälkiarvioinnissa ei ole vielä voitu tarkastella kattavasti taksisääntelyn korjausten vaikutuksia, sillä muutosten voimaantulosta on kulunut niin lyhyt aika.

Lyhyt aikajänne ja koronapandemia hankaloittivat jälkiarviointia

Liikennepalvelulain tavoitteena olivat merkittävät liikennejärjestelmän muutokset, joiden toteutuminen on aina hidasta. Lain kaikkia vaikutuksia liikennejärjestelmätasolla ei ole vielä mahdollista havaita, sillä liikennejärjestelmätason vaikutusten näkökulmasta lain voimaantulosta on kulunut lyhyt aika.

Jälkiarviointia hankaloitti lisäksi koronapandemia, joka vaikutti merkittävästi liikennemarkkinoiden kehittymiseen. Pandemia vähensi liikkumista poikkeuksellisella tavalla. Vaikutukset osuivat rajusti muun muassa julkisen liikenteen ja uusien liikenteen palveluiden kysyntään.

Eduskunta edellytti lain jälkiarviointia

Liikennepalvelulain hyväksymisen yhteydessä eduskunta edellytti, että valtioneuvosto toimittaa eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle selvityksen liikennepalvelulain pitkän aikavälin vaikutuksista vuoden 2022 loppuun mennessä.

Liikenne ja viestintäministeriön eduskunnalle toimittamassa selvityksessä hyödynnettiin tilattua jälkiarviointia sekä esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuksia liikennepalvelulain vaikutuksista. Jälkiarvioinnin toteuttivat liikenne- ja viestintäministeriön tilauksesta Frisky & Anjoy, Linea konsultit ja 4Front.

Liikennepalvelulain lyhyen aikavälin vaikutuksista on lisäksi julkaistu raportti vuonna 2018, joka niin ikään toimitettiin liikenne- ja viestintävaliokunnalle.

Mitä seuraavaksi?

Liikennepalvelulain jälkiarvioinnista ei noussut välittömiä tarpeita suurista lainsäädännön muutoksista. Arvioinnin yhteydessä tunnistettiin kuitenkin tarve lisäselvityksille muun muassa taksipalvelujen saatavuudesta, liikennepalvelulakia valvovien viranomaisten toimivallan ja tehtävien selkeyden sekä viranomaisten välisen tiedonvaihdon tehostamisen mahdollisuuksista sekä lippu- ja maksurajapintayhteistyön sääntelyn täsmentämisestä. Liikennemarkkinoiden ja palveluiden kehityksen seurantaa on ylipäänsä syytä entisestään tehostaa.

Lisäksi on tarpeen arvioida erilaisten kutsupalveluiden nykyistä tehokkaampaa hyödyntämistä ja taksien saatavuuden parantamismahdollisuuksia erityisesti haja-asutusalueilla.

Suomen kokemuksia liikenteen palveluita koskevan tiedon ja lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuuden sääntelystä hyödynnetään EU:n komission valmisteleman digitaalisia liikkumisen palveluita koskevan asetuksen ennakkovaikuttamisessa.

Liikennealan lainsäädännössä ei säädetä julkisesti tuettujen kuljetusten toteuttamisesta. Niitä ovat muun muassa Kela- ja koulukyytikuljetukset. Niistä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluvissa laeissa. Palveluiden käyttäjien kannalta toimivien palveluiden turvaamiseksi ja toiminnan tehokkuuden varmistamiseksi on tarpeen käynnistää viipymättä tarvittavat toimenpiteet julkisesti tuettujen kuljetusten kehittämiseksi ja nykyisten haasteiden ratkaisemiseksi yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.