Korona-pandemia sai liikenteen vaimenemaan ennen näkemättömällä tavalla vuonna 2020. Liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin keräämien tietojen mukaan vuoden tieliikenteen määrä supistui ennakkotietojen mukaan pääteillä noin 10 prosenttia, lentojen määrät Suomen ilmatilassa liki 60 prosenttia ja junien määrät raiteilla 4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Myös laivaliikenteessä nähtiin ennätysmäinen supistuminen matkustajaliikenteessä.
Liikennemäärien näin raju supistuminen kaikissa liikennemuodoissa on täysin poikkeuksellista. Tieliikenteessä liikennemäärät ovat viime vuosikymmenten aikana pienentyneet hiukan ainoastaan erityisvuosina, jolloin talous on supistunut rajusti. Näin tapahtui esimerkiksi vuonna 2008. Lentoliikenne on kasvanut Suomessa erityisesti Aasian vaihtoliikenteen ansiosta käytännössä koko 2000-luvun.
- Suomalainen liikennemarkkina ja useimmat siinä toimivat yritykset ovat saaneet poikkeuksellisen rajun osuman pandemiasta. Ihmisten liikkuminen on vähentynyt maalla, merellä ja ilmassa, ja se on merkinnyt ennen kaikkea joukkoliikenteen rajua supistumista. Tavaralogistiikassa liikennemäärät ja volyymit ovat pitäneet pintansa paremmin, toteaa liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin toimitusjohtaja Pertti Korhonen.
- Pandemian seurauksena Suomen liikennemarkkinan toimijoiden on yhdessä etsittävä ratkaisuja, jotta ala elpyy ja pystyy tarjoamaan kilpailukykyisiä ja kestäviä matka- ja tavaraliikenteen ketjuja myös kriisin jälkeen. Korona ei saa vaurioittaa suomalaista liikennejärjestelmää pysyvästi. Meidän on esimerkiksi huolehdittava siitä, että kaikkien ei tarvitse hankkia omaa autoa, vaan sille on tarjolla toimivia ja houkuttelevia vaihtoehtoja.
Fintrafficin tavoitteena on vauhdittaa liikennejärjestelmän digitalisaatioastetta ja auttaa näin alan uudistumista korona-kriisin jälkeen. Digitalisaatio liikenteessä tarkoittaa datan aktiivista tuottamista, jalostamista ja hyödyntämistä liikennejärjestelmän kaikissa osissa. Liikenteen tuottamaa dataa voidaan hyödyntää esimerkiksi uusien henkilöliikenteen ja tavaralogistiikan palveluiden tuottamisessa ja asiakaskokemuksen parantamisessa, väyläinvestointien optimoinnissa, suunnittelussa ja ylläpidossa sekä ajoneuvojen automaatioasteen nostamisessa. Täysimääräinen datan hyödyntäminen edellyttää, että eri organisaatioiden, kulkuneuvojen ja käyttäjien tuottamaa tietoa hyödynnetään ristiin.
- Suomessa on paljon maailmanluokan osaamista niin liikenteessä kuin digitalisaatiossa ja maailman edistyksellisin lainsäädäntö. Tämän vuoksi meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus ottaa muihin maihin etumatkaa ja tehdä liikenteen datasta meille uusi kilpailuvaltti ja vientituote. Eri toimijoiden dataa hyödyntämällä voimme luoda toimivia, eri liikennemuodot yhdistäviä matkaketjuja sekä tehostaa tavaralogistiikan ketjuja. Tämä leikkaisi osaltaan liikenteen päästöjä ja parantaisi turvallisuutta. Samalla avointa dataa hyödyntämällä on mahdollista luoda uusia työpaikkoja, yrityksille uutta liiketoimintaa myös kotimarkkinoiden ulkopuolella ja suomalaisille parempia palveluita, Korhonen sanoo.
Fintraffic on tiivistänyt viime vuoden aikana yhteistyötään keskeisten liikennealan toimijoiden kanssa. Tavoitteena on etsiä ratkaisuja matka- ja tavaraketjuihin liittyvien palveluiden yhteiskehityksen vauhdittamiseksi. Fintrafficin tuottama liikenteen avoimen datan palvelu, Digitraffic, tarjoaa jo nyt alan toimijoille mahdollisuuden tehokkaaseen datayhteistyöhön muun muassa aikataulu-, sijainti- ja liikennetilannetietojen osalta.
- Olemme huomanneet, että korona-kriisi on vauhdittanut alan toimijoiden halua uusien älyliikenteen ratkaisuiden etsimiseen, Korhonen sanoo.
Lisätietoa Fintrafficin toiminnasta liikennealan toimijoiden yhteistyön tiivistämiseksi löytyy täältä: https://www.fintraffic.fi/fi/liikenteenekosysteemi
Fintraffic julkaisee tie- ja junaliikenteen määristä joka päivä päivittyviä tietoja verkkosivuillaan osoitteessa https://www.fintraffic.fi/fi/fintraffic/liikennemaarat. Verkkosivuilla voi seurata liikennemäärien kehittymistä myös alueellisesti.
