Väylävirasto on julkaissut investointiohjelman uusien rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta vuosille 2022–2029 (Väyläviraston vuosittain päivitettävä investointiohjelma vuosille 2022-2029 julkaistu – Väylävirasto (vayla.fi)). Ohjelma toteuttaa osaltaan valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (Liikenne 12 -suunnitelma), jonka eduskunta hyväksyi kesällä 2021. Etelä-Karjalan kansanedustajilla on ollut erittäin suuri rooli kansallisen liikennepolitiikan uudistamisessa.

Liikenteelle asetettujen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi Liikenne 12 -suunnitelmassa ja sitä toteuttavassa investointiohjelmassa korostuvat aiempaa enemmän raidehankkeet. Etelä-Karjalan näkökulmasta tämä on hyvä asia, koska merkittävimmät puutteet Etelä-Karjalan väylillä ovat nimenomaan rataverkolla. Karjalan rata välillä Luumäki–Imatra on Suomen vilkkain yksiraiteinen rataosuus, jolla kulkee runsaasti muun muassa Euroopan suurimman metsäteollisuuskeskittymän raaka-aine- ja tavarakuljetuksia sekä pääkaupunkiseudun ja itäisen Suomen välistä henkilöliikennettä. Joutsenon ja Imatran välille rakennetaan parhaillaan kaksoisraidetta, mutta sen lisäksi tarvitaan investointeja myös Luumäen ja Joutsenon väliselle rataosuudelle sekä Karjalan radalta rajanylityspaikoille johtaville rataosuuksille.

Etelä-Karjalan raidehankkeet ovat tärkeitä koko Suomelle

Investointiohjelman hankkeiden tulee edistää koko Suomen saavutettavuutta ja eri liikkumismuotojen kestävyyttä ja tehokkuutta niin, että niillä pystytään hillitsemään ilmastonmuutosta ja parantamaan liikenneturvallisuutta. Investointiohjelmaan sisältyvät Etelä-Karjalan raidehankkeet vastaavat kaikkiin näihin tavoitteisiin:

- Imatran liikennepaikan kehittäminen, vaihe 1 (46 M€)
- Vainikkalan ratapihan pienet kehitystoimenpiteet (5,2 M€)
- Imatra–Joensuu-välin matka-aikojen lyhentäminen (30 M€)
- Lauritsalan liikennepaikka (19 M€)
- Luumäki–Joutseno-välityskyvyn parantaminen ja nopeudennosto (211 M€)
- Luumäki–Vainikkala-välin nopeudennosto (37,6 M€)

”Meriliikenteen pahentunut konttipula on johtanut myös junaliikenteen ruuhkautumiseen Aasian ja Keski-Euroopan välillä, ja Aasiasta tuodaan entistä enemmän rahtia Eurooppaan Suomen kautta. Operaattoreilta saadun tiedon mukaan konttijunaliikenne Vainikkalan rajanylityspaikalla tuplaantui viime syksyn aikana, ja arviona on liikenteen kymmenkertaistuminen tulevien vuosien aikana. Koska Vainikkala on jo nyt ajoittain tukossa, tulee uusi liikenne ohjautumaan suurella todennäköisyydellä Imatran rajanylityspaikan kautta. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että saamme koko rataosuuden Luumäeltä Imatran rajanylityspaikalle siihen kuntoon, että se mahdollistaa sekä kansallisten että kansainvälisten rautateiden tavara- ja henkilökuljetusten kehittämisen”, sanoo Etelä-Karjalan liiton liikenneasiantuntija Sonja Tynkkynen.

Raidehankkeiden lisäksi investointiohjelmassa on mukana myös Saimaan syväväylän parantaminen (n. 3 M€) sekä perusväylänpidon parantamishankkeena maanteiden 408 ja 409 kevyenliikenteenväylän ja taajaman liikenneturvallisuustoimenpiteet Savitaipaleella.

Yhteistyön merkitys investointiohjelman valmistelussa oli erittäin tärkeä

Etelä-Karjalan liitto teki laajaa yhteistyötä investointiohjelman valmistelun aikana. Etelä-Karjalalle tärkeistä hankkeista keskusteltiin maakunnallisessa liikennejärjestelmätyöryhmässä, ja Etelä-Karjalan hankkeet saivat vahvaa tukea myös itäisen Suomen maakunnilta. Maakunnan hankkeet on listattu myös Etelä-Karjalan ja Kaakkois-Suomen liikennestrategioissa.

”Etelä-Karjalan ja koko itäisen Suomen joukkue kansanedustajineen on toiminut erinomaisesti Liikenne 12 -suunnitelman ja sitä täydentävän investointiohjelman valmistelussa. Elinkeinoelämän tarpeita on kuultu ja niistä viestitty monella eri rintamalla. Etelä-Karjalaan asemoituvat hankkeet eivät ole vain maakunnan hankkeita, vaan palvelevat laajemmin koko Suomea ja kansainvälistä logistiikkaa”, korostaa maakuntajohtaja Satu Sikanen.