Kuva 1: Vielä helmikuussa 2020 Tukholman Arlandassa matkustajat jonottivat runsaslukuisina lentoa Helsinkiin Finnairin Embraer 190:llä. 

Lentomatkustamisen toipumisesta Euroopassa on kesäkuussa 2020 näkyvissä vasta orastavia merkkejä. Koska koronavirus iski Kiinaan ennen Eurooppaa, on luonnollista, että lentomatkustamisen toipuminenkin Kiinassa on alkanut Eurooppaa aiemmin. Toimiala on ainakin Kiinassa ensimerkkien perusteella nousemassa jaloilleen selvästi erilaisena kuin vuotta aiemmin. Matkustajat ostavat lentolippunsa huomattavasti lähempänä lennon lähtöajankohtaa, kertoo Kansainvälinen ilmakuljetusliitto IATA.

Lentoliikenteen suunnittelu nyt hankalampaa

Tarkastellaan maalis-toukokuussa 2020 Kiinassa kotimaan lennoille ostettuja lentolippuja. Tuolloin myöhään eli 0-3 vuorokautta ennen lennon lähtöä ostettiin 61 % lipuista. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 46 %. Lippunsa huomattavan aikaisin eli 12 vuorokautta tai vielä aiemmin ostaneiden matkustajien määrä putosi kuluvan vuoden 20 prosentista vuoden 2019 kahdeksaan. Luvuista on tulkittavissa epävarmuutta lentotoimintaa kohtaan. 

Näin monta vuorokautta etukäteen Kiinassa hankitaan kotimaan lennon lippu. Lähde: IATA Economics.

Maalis-toukokuu 2020:
0-3 vrk: 61 %
4-6 vrk: 18 %
7-9 vrk: 9 %
10-12 vrk: 4 %
12+ vrk: 8 %

Maalis-toukokuu 2019:
0-3 vrk: 46 %
4-6 vrk: 17 %
7-9 vrk: 10 %
10-12 vrk: 7 %
12+ vrk: 20 %

Lentomatkustajat kantavat edelleen huolta saada tartunta koronaviruksesta. Osa heistä toivoo alentavansa tartuntariskiä saapumalla lentoasemalle ruuhkattomaan aikaan runsaasti etuajassa omaa lentoonsa nähden. Toiset kiirehtivät lähtöselvitykseen vasta viime tipassa minimoidakseen lentoasemalla viettämäänsä aikaa. 

Kuva 2: Koronavirus sai myös Oulun lentoaseman sisätilat kumisemaan tyhjyyttään. Karanteenimääryksistä johtuen ulkomaanliikenteen lentomatkustajien määrä vajosi koko Suomessa käytännössä nollaan.

Kesäkuussa 2020 maailmanlaajuisesti n. 60 lentoyhtiötä on ilmoittanut käynnistävänsä kokonaan pysähdyksissä olleen matkustajalentotoiminnan. Osa näistä mahdollisesti on lentänyt normaaleilla matkustajalentokoneilla rahtilentoja, joissa rahtitilana on käytetty myös matkustamoa. 

Suomen valtio-omisteinen lentoasemayhtiö Finavia tunnustaa, että ensimmäiset Suomessa havaitut koronavirustapaukset liittyivät kansainväliseen lentomatkustamiseen. Lentoalaa ei tästä kuitenkaan pidä tuomita. Ihmisten nopea liikkuvuus on yksinkertaisesti nykyinen yhteiskunnallinen todellisuus, jossa elämme. Finavia jopa uskoo, että lentoliikenne voi auttaa yhteiskuntaa palaamaan koronakriisin jälkeiseen normaalitilaan.

Jää nähtäväksi, missä määrin eurooppalaisten lentomatkustajien käyttäytyminen muistuttaa kiinalaisten kollegoiden näyttämää esimerkkiä. Lentoyhtiöille kuvatun kaltainen dramaattinen muutos luo vähintään pulman, kun asiakaskäyttäytyminen muuttuu nopeasti. 

Len­to­lii­ken­teen el­py­mi­nen varmaa

Koko lentomatkustamisen satavuotinen historia osoittaa, että toimiala toipuu kaikista kriiseistään ja kasvaa hyvin ennustettavasti. Parhaat keinot kriisistä ulos pääsemiseen mitä ilmeisimmin varmistuvat vasta tulevina vuosina. IATA:n mukaan maailmanlaajuisesti ajatellen lentoyhtiöiden syöksylasku päättyi jo huhtikuussa 2020. Normaalille kasvu-uralle pääsemista pitää odottaa vuoteen 2024 saakka. Toimialaa koskevilta pysyviltä vaurioita ei voida välttyä, arvioi IATA. 

(SA)