Lappeenrannan kaupunki ja LUT yliopisto esittelivät 3.3.2020 Brysselissä alueiden komitean tiloissa EU:n päätöksentekijöille sekä kansainvälisille ympäristöalan järjestöille keinoja, joilla ilmastonmuutos on hallittavissa.  

Lappeenrannan kampuksella on kehitetty teknologiaa, joka mahdollistaa uusiutuvien polttoaineiden tuotannon hyödyntämällä vedestä elektrolyysin avulla saatavaa vetyä. Elektrolyysiin tarvittava energia taas voidaan tuottaa tuulivoimalla. Näin fossiilisia polttoaineita ei tarvita jatkossa lainkaan.

Parhaillaan valmistellaan suunnitelmaa, jossa Kemiran Joutsenon tehtailla sivutuotteena syntyvästä vedystä ja Finnsementin Lappeenrannan tehtailta vapautuvasta hiilidioksidista valmistettaisiin teollisessa mittakaavassa synteettisiä polttoaineita ja edelleen bensiiniä, dieseliä tai kerosiinia. Synteettisten polttoaineiden tuotanto toimii myös ratkaisuna uusiutuvan energian varastoinnille. 

Meidän ei tarvitse odottaa enää seuraavaa kymmentä vuotta teknologian löytämiseksi ilmastonmuutoksen torjunnassa, vaan voimme toimia nyt, sanoo professori Jarmo Partanen LUT yliopistolta.  

− Meillä on raaka-aineet ja ratkaisut olemassa. Meillä on myös LUT yliopistossa nuoria osaajia, jotka pystyvät muuttamaan konkretiaksi osaamansa teorian. 

Lappeenrannan kaupunki kokeilee parhaillaan faasimuunnosteknologiaan perustuvaa lämpöakkua ja toimii muutoinkin kokeiluympäristöjen aktiivisena rakentajana yhdessä alan yritysten kanssa. Kaupungissa on tarjolla sähkötekniikan ja suurnopeustekniikan alan yrityksille erityisen monipuoliset ja uudenaikaiset tutkimus- ja testauslaboratoriot. 

Kaupunki itse käyttää kaukolämmön lähteenä metsäteollisuudesta syntyviä sivuvirtoja. Jätevesiliete taas toimii raaka-aineena Kukkuroinmäelle keväällä valmistuvassa uudessa biovoimalassa. Biokaasua käytetään kaupunkikonsernin ajoneuvoissa polttoaineena sekä jatkossa jätteenkuljetusautoissa. UPM tuottaa niin ikään metsäteollisuuden sivuvirroista uuden sukupolven dieseliä. 

Lisäksi vaihtoehtoisena lämmönlähteenä LUT yliopisto ja VTT ovat kehittämässä modulaarista pienreaktoria. Suomen suurimmat pudotukset hiilidioksidin tuotannossa ovat syntyneet ydinvoiman käyttöön aikoinaan siirryttäessä. Pienillä reaktoreilla on vältettävissä suurten ydinvoimaloiden rakentamiseen liittyviä riskejä.