Dieselveronakin tunnettu käyttövoimavero on aikansa elänyt, sillä biokomponenttien jakeluvelvoite nostaa dieselpolttoaineen hintaa bensiiniä rajummin. Sähköautojen kohdalla käyttövoimavero antaa puolestaan väärän signaalin nollapäästöisen auton hankintaa harkitseville.

Suomi on asettanut itselleen erittäin kovat päästövähennystavoitteet, joiden saavuttamisessa liikenteen energiatehokkuuden parantamisella on iso rooli. Yhtenä tapana vähentää autoilun päästöjä hallitus on suunnitellut kiristää nestemäisten polttoaineiden jakeluvelvoitetta tulevina vuosina. Kiristys on vaarassa nostaa erityisesti dieselin kuluttajahintoja kymmenillä senteillä.

”Jakeluvelvoitteen nostamista ei pidä tehdä liian nopeasti ennen kuin biokomponenttien saatavuus on riittävällä tasolla. Kaikki saatavilla olevat biopolttoaineet menevät joka tapauksessa kaupaksi ja kiristyvä jakeluvelvoite nostaa hintoja entisestään. Nyt on tärkeintä huolehtia polttoaineiden kohtuullisesta hintatasosta ja varmistaa kotitalouksien ja yritysten toimeentulon edellytykset”, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.

”Dieselistä maksetaan bensiiniä alempaa polttoaineveroa, mikä on perusteena sille, että dieselautoista maksetaan vuotuista käyttövoimaveroa. Jakeluvelvoitteen aiheuttamat hinnankorotukset painottuvat kuitenkin dieselpolttoaineeseen eli dieselautoilijat osallistuvat päästötalkoisiin isolla rahalla. Ajoneuvoveron käyttövoimavero onkin dieselin kohdalla aikansa elänyt ja siitä tulisi luopua”.

Käyttövoimaveroa maksetaan kaikista autoista, jotka käyttävät muuta kuin bensiiniä polttoaineenaan – myös muun muassa kaasu- ja sähköautoista.

”Se, että sähköautoista maksetaan käyttövoimaveroa, on väärä signaali päästötavoitteiden saavuttamisen kannalta. Sama koskee kaasuautoja, joihin tankataan nykyisin käytännössä vain biokaasua”, Nieminen painottaa.

Hankintatukia tarvitaan

Päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös Suomen autokannan uudistamista voimakkaasti vähäpäästöisemmillä autoilla. Uuden sähköauton keskimääräinen hankintahinta oli vuonna 2022 noin 54 100 euroa, kun taas uuden bensiiniauton hinta oli 28 600 euroa. Käyttövoimamurros tarvitseekin toteutuakseen hankintatukia.Täyssähköautojen osuus Suomen autokannasta on edelleen yhden prosentin tuntumassa ja uusia autoja rekisteröidään niin vähän, että muutosvauhti on asetettuihin tavoitteisiin verrattuna aivan liian hidas.

”Käyttövoimasiirtymä ja päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttävät, että valtio on valmis panostamaan suoraan tukeen sekä tinkimään tieliikenteen verotuottotavoitteestaan. Hankintatukia ei saa rahoittaa olemassa olevan autokannan ajoneuvoveroja korottamalla eli niiden rahoilla, joilla ei ole mahdollista uutta autoa hankkia”, Nieminen sanoo.