Kymmenen vuoden aikana moottoriteiden varsinaisilla tieosuuksilla tapahtui 55 kuolemaan johtanutta onnettomuutta tilanteissa, joissa kuljettaja ajoi moottoritietä oikeaan suuntaan, todetaan Onnettomuustietoinstituutin tiedotteessa.
Onnettomuuksien pääaiheuttajista puolet ajoi ylinopeutta ja 40 prosenttia oli päihtyneitä. Yleisin onnettomuustyyppi oli kuivalta tieltä suistuminen. Tiedot on koottu Onnettomuustietoinstituutin raporttiin moottoritieonnettomuuksista.
Vuosina 2011–2020 moottoriteillä ja niiden rampeilla tapahtui, sairauskohtausonnettomuudet pois lukien, yhteensä 84 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimaa, kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli yhteensä 91 henkilöä. Lautakunnat tutkivat kaikki Suomessa tapahtuvat kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet.
Moottoritieonnettomuuksista 65 % (55 kpl) oli varsinaisella moottoritieosuudella eli linjaosuudella oikeaan suuntaan ajaneiden kuljettajien aiheuttamia onnettomuuksia.
Seitsemän onnettomuutta tapahtui kuljettajan ajaessa moottoritietä väärään suuntaan ja kuusi onnettomuutta tapahtui moottoritien rampilla. Näiden lisäksi moottoriteillä tapahtui 16 jalankulkijan kuolemaan johtanutta onnettomuutta.
Ajoneuvotekniikka auttaisi onnettomuuksien ehkäisyssä
Moottoritien linjaosuudella oikeaan suuntaan ajaessa tapahtuneista 55 kuolonkolarista 60 prosenttia oli tieltä suistumisia ja 20 prosenttia peräänajoja.
Lisäksi moottoriteillä tapahtui muun muassa ohitusonnettomuuksia, pysähtyneeseen ajoneuvoon törmäyksiä sekä kohtaamisonnettomuuksia. Moottoritieonnettomuudet tapahtuivat tyypillisimmin kuivalla ajokelillä (64 %) ja valoisaan aikaan (65 %).
Joka toisen onnettomuuden pääaiheuttaja ylitti tien nopeusrajoituksen vähintään
kymmenellä kilometrillä tunnissa, ja yli kolmannes pääaiheuttajista ajoi vähintään 30 km/t yli rajoituksen.
Onnettomuuksien pääaiheuttajista 40 % oli päihtyneitä. Päihtyneistä yli puolet oli käyttänyt huumeita tai ajokykyyn mahdollisesti vaikuttaneita lääkkeitä tai oli useamman päihteen sekakäyttäjiä.
Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tutkijalautakunnat esittivät, että yhä useampiin ajoneuvoihin tulisi saada kuljettajaa esimerkiksi ajolinjan pidossa ja nopeuden hallinnassa tukevia järjestelmiä.
Useampiin ajoneuvoihin pitäisi myös saada alkolukko estämään päihtyneenä ajamista. Lisäksi törmäyksiä liikenneympäristössä oleviin kiinteisiin esteisiin tulee ennaltaehkäistä lisäämällä suojakaiteita sekä poistamalla törmäyskohteita.
– Moottoriteiden yhteenlaskettu pituus kasvoi tarkastelujakson aikana noin 150 km eli viidenneksen. Myös liikennemäärissä oli kasvua vuoteen 2019 saakka, kunnes ensimmäisenä koronavuonna 2020 liikennemäärät laskivat. Liikennevakuutuksesta korvattujen vahinkojen tilasto reagoi herkästi liikenteen määrän muutoksiin, ja sen mukaan moottoritievahinkojen määrä ehti kasvaa vuosina 2011–2019 neljänneksellä, kunnes ensimmäinen koronavuosi 2020 painoi vahinkomäärät laskuun. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet eivät onneksi ole lisääntyneet samalla tavalla, toteaa Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty.
Liikennevakuutuksesta korvattiin eniten peräänajoja
Vuosina 2011–2020 moottoriteillä tapahtui yhteensä 13 136 liikennevakuutuksesta
korvattua vahinkoa. Vahingoista yli puolet tapahtui kuivalla tiellä ja neljännes lumisella tai jäisellä kelillä.
Yleisimmät moottoritievahinkojen onnettomuustyypit olivat peräänajot (41 %), muut samaan ajosuuntaan kulkeneiden ajoneuvojen törmäykset (23 %) sekä tieltä suistumiset (13 %).
Yleisimmin vahingoissa oli osallisena kaksi ajoneuvoa (70 %). Vahingoista 20 % oli yhdelle ajoneuvolle tapahtuneita ja 8 % kolmen auton kolareita. Loput kaksi prosenttia, eli yhteensä 300 vahinkoa, oli sellaisia, joissa oli osallisena vähintään neljä ajoneuvoa.
– Moottoritiet ovat liikennemääriin suhteuttaen turvallisimpia tieosuuksia. Useita kuolouhreja vaatineilta onnettomuuksilta on viime vuosina vältytty, mutta riski on hyvä muistaa. Ilmiö korostuu suurimpien kaupunkien sisääntuloteillä, muistuttaa Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.
Liikennevahingoista 36 % johti liikennevakuutuksesta maksettuihin henkilövahinkokorvauksiin. Lakisääteinen liikennevakuutus korvaa liikennevahingossa aiheutuneet henkilövahingot sekä ulkopuolisille aiheutuneet omaisuusvahingot. Ajoneuvojen yhteenajotilanteissa korvataan syyttömän osapuolen ajoneuvon vauriot. Omaisuusvahinkoja on voitu lisäksi korvata vapaaehtoisista autovakuutuksista.
Onnettomuustietoinstituutin kokoama moottoritieonnettomuuksien tietopaketti perustuu moottoriteillä vuosina 2011–2020 tapahtuneisiin, liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimiin kuolemaan johtaneisiin onnettomuuksiin sekä moottoriteillä vuosina 2011–2020 tapahtuneisiin liikennevakuutuksesta korvattuihin liikennevahinkoihin.
Tarkastelua varten tutkijalautakunta-aineistosta poistettiin seitsemän sairauskohtausonnettomuutta.
(Autotoday)
