Tieverkon ongelmat hidastavat kuljetuksia ja kuormittavat ammattilaisia. Kuljetusyrittäjien arviot tieverkon kunnosta olivat musertavia: yli 90 prosenttia arvioi tiestön kunnon heikenneen. Tiestön ongelmat näkyvät jo aikatauluissa ja kannattavuudessa sekä ammattilaisten kuormittumisena.

Kuljettajapula vaivaa edelleen.

Tuoreen SKAL Kuljetusbarometrin perusteella vuosi sitten alkanut suotuisa kehitys jatkuu maanteiden tavaraliikenteessä. Kuljetusmääriä ja liikevaihtoa kuvaavat trendikäyrät ovat kivunneet vuoden 2011 tason yläpuolelle. Myönteinen kehitys näyttäisi nyt olevan tasaantumassa. Lähes 40 prosenttia vastanneista oli kasvattanut liikevaihtoaan kesän aikana ja 30 prosenttia arvioi sen kasvavan loppuvuonna. Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksistä näemme, että kustannukset ovat nousset vuositasolla yli 5 prosenttia perävaunuyhdistelmillä. Tämä selittää osittain liikevaihdon kasvuodotuksia.

Noin 25 prosenttia kuljetusyrittäjistä ennustaa kuljetusmäärien ja ajosuoritteen kasvua syksyn aikana. Laskua ennustaa noin 20 prosenttia. Kannattavuuskehitys vetää edelleen viisaristoa alaspäin. Vain 20 prosenttia vastanneista oli parantanut kannattavuuttaan kesän aikana.

Suoritealavertailussa nousee esiin metsäalan kuljetukset, joissa päättynyt kesä oli selkeästi viime vuotta parempi. Alan yrityksistä 55 prosenttia oli lisännyt kuljetusmääriä kesän aikana. Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Kari Palojärven mukaan biotuotetehtaiden tuotanto oli täydessä käynnissä ja sahat pitivät vain lyhyttä kesätaukoa, joten puuta ajettiin koko kesän ajan. Toisaalta kuivan kesän puutavara oli kevyttä, mikä tarkoittaa, että kuormia ei aina saatu täyteen painoonsa. Tämä selittänee sitä, että kannattavuus heikkeni 39 prosentilla metsäalan kuljetusyrityksistä. Toimiala odottaa vahvaa syksyä sekä kuljetusmäärissä että liikevaihdollisesti tarkasteltuna.

Kasvavat kuljetusmäärät kaikilla suoritealoilla kaipaavat tekijöitä. SKAL Kuljetusbarometri osoittaa, että rekrytointihalukkaista yrityksistä yli puolet kärsii rekrytointivaikeuksista. Kuljettajapula on kasvava koko EU:n laajuinen ongelma, joka vaatii ratkaisuja myös Suomelta. SKAL:n mielestä kuljettajien alalletuloa voidaan joustavoittaa sallimalla kuljettajatutkinnon suorittaminen myös näyttökokeella oppilaitoksissa ja osana varusmiespalvelusta.

Huonokuntoinen tieverkko on valtakunnallinen ongelma

Kuljetusyrittäjien arviot tieverkon kunnon kehittymisestä viimeisen 10 vuoden aikana olivat musertavia: 92 prosenttia vastanneista arvioi, että teiden kunto on heikentynyt joko erittäin paljon (64 %) tai jonkin verran (28 %). Suurin vastaajaryhmä (86 %) arvioi kunnon heikenneen kantatieverkolla, mutta myös seututeiden (76%) ja valtateiden (65 %) arvioitiin heikentyneen. Suurimpana ongelmana kuljetusyrittäjät pitävät teiden päällysteiden rapistumista (96 %) ja talvihoidon tason romahtamista (79 %). Kyselyssä korostuvat myös tiestön kestävyysongelmat (57 %). Vastaukset kertovat siitä, että alempiasteisella tieverkolla on runsaasti raskasta liikennettä, mutta riittämätön kunnossapito. Tilanne on vaarallinen erityisesti talvisaikaan.

Heikentyneestä tiestöstä koituu kuljetusyrityksille arjen toimintaa haittaavia seurauksia. Tiestön ongelmat viivästyttävät kuljetustehtäviä (83 %), lisäävät työn kuormittavuutta (60 %) ja heikentävät kuljetusten kannattavuutta (53 %). Vastauksista voidaan päätellä, että kannattavuuden heikentyminen kytkeytyy muun muassa kuljetustehtävän viivästymiseen ja kiertoreiteille hakeutumiseen (45 %). Huonokuntoinen tiestö on aiheuttanut kalustovaurioita joka kolmannelle vastanneista. Vauriot kohdistuvat erityisesti jousitukseen, iskunvaimentimiin, alustaan ja renkaisiin. Ajoneuvon osat kuluvat ja irtoavat, ja pahimmassa tapauksessa ajoneuvo rikkoutuu korjauskelvottomaksi. Muista seurauksista kuljetusyrittäjät mainitsevat esimerkiksi keikkojen peruuntumisesta ja viivästymisestä sekä polttoaineen ja renkaiden kulumisesta ja kaluston korjaustarpeista aiheutuvat ylimääräiset kustannukset, jotka heikentävät yrityksen tulosta. Myös huoli omasta ja henkilöstön turvallisuudesta sekä haittavaikutuksista asiakkaille näkyvät avoimissa vastauksissa.

Kysyimme myös, miten hyvin Suomen tieluokituksen mukainen tieverkko palvelee kuljetustoiminnan tarpeita. Myös tässä alempiasteinen tieverkko sai heikoimmat arviot. Vastanneista 18 prosenttia arvioi seututeiden palvelukyvyn erittäin huonoksi ja 36 prosenttia jokseenkin huonoksi, ja vain yksi kuudesta jokseenkin hyväksi. Valtateiden palvelukyky ei saanut yhtä murskaavia arvioita: 45 prosenttia arvioi palvelukyvyn jokseenkin hyväksi ja 5 prosenttia erittäin hyväksi. Negatiivisia arvioita valtateille antoi 23 prosenttia vastanneista.

Kuljetusyrittäjät panostaisivat eniten talvihoitoon

Kysyttäessä tärkeimmistä toimenpiteistä tieverkon liikennöitävyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi ehdoton enemmistö asettaa talvikunnossapidon laadun tärkeysjärjestyksen kärkeen. Kakkosena toivotaan asfaltointimäärien lisäystä. Kolmannella sijalla on teiden runkojen vahvistaminen. Nämä kaikki ovat toimia, jotka vaativat mittavaa lisärahoitusta ja laadullisia panostuksia valtakunnallisesti.

Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti hiljattain suunnitelmista perustaa valtakunnallinen runkoverkko. SKAL pitää runkoverkkoajatusta hyvänä, mutta edellyttää, että runkoverkkoon liitettävät tiet täyttävät runkoverkolle asetetut vaatimukset. SKAL Kuljetusbarometri kertoo tienkäyttäjien näkökulmasta sen, että runkoverkkoon on vielä pitkä matka.

SKAL:n Kuljetusbarometri 3/2018