Suomen talouden kehitys ja Venäjän hyökkäyssota heijastuvat edelleen negatiivisesti raskaan tieliikenteen ja rautatiekuljetusten määriin. Sen sijaan matkustamisessa on havaittavissa kasvua, sillä sekä henkilöautoilussa että junamatkustamisessa nousua on vuoden 2022 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Myös lentoliikenne on piristynyt, erityisesti kansainvälisen lentoliikenteen osalta.

Tiedot ilmenevät liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin huhti-kesäkuun liikennetilastoista.

Tieliikenne: Henkilöautoilussa määrät nousussa – raskas liikenne laskussa

Suomen talouden vaisu kehitys ja Venäjän hyökkäyssota näkyvät vielä vuoden toisen neljänneksen raskaan liikenteen määrissä: raskas ajoneuvoliikenne on vähentynyt huhti-kesäkuussa hieman yli neljä prosenttia edeltävän vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Taloudellinen tilanne ei sitä vastoin ole näkynyt henkilöautoilussa, sillä kevyen ajoneuvoliikenteen määrät pääteillä ovat olleet yli kolmen prosentin nousussa edellisvuoteen verrattuna.

”Kaikkiaan raskaan liikenteen määrät ovat vuositasolla noin 10 prosenttia jäljessä pandemiaa edeltäneestä vuoden 2019 tasosta. Myös kevyttä ajoneuvoliikennettä liikkuu maanteillämme vielä pandemiaa edeltänyttä tasoa vähemmän, mutta ero on tällä hetkellä enää alle neljä prosenttia” kertoo asiantuntija Mikko Tuomivirta Fintrafficin tieliikenteenohjauksesta.

Ajoneuvojen keskinopeudet ovat olleet vuoden toisella neljänneksellä edellisvuosien tasolla. Henkilö- ja pakettiautojen keskinopeudet olivat 94,4 km/h ja kuorma- ja linja-autojen 83,2 km/h.

Raideliikenne: Ratatöitä 27 % viime vuotta enemmän - junien täsmällisyys nousi silti

Lähiliikenteen määrä on supistunut huhti-kesäkuussa edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 3,4 prosenttia. Myös tavarajunien määrä oli laskussa ollen 3,3 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Kaukojunien määrä rautateillä oli sen sijaan 5,4 % suurempi kuin vuonna 2022 vastaavana ajankohtana.

Täsmällisyys rautateillä on parantunut edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Junien täsmällisyysprosentit ovat: lähiliikenteessä 94,1 prosenttia (92,7 %), kaukoliikenteessä 88 prosenttia (86,1 %) ja tavaraliikenteessä 93,6 prosenttia (90,9 %).

Kevät ja kesä ovat erityisesti ratatöiden kulta-aikaa. Huhtikuusta kesäkuun loppuun ratatöitä tehtiin 27,1 % enemmän kuin vuonna 2022. Ratatöiden lukumäärä oli 46 887 (36 883).

Kaukojunien liikennemäärän nousuun yhtenä vaikuttavana tekijänä on vuorojen lisääminen. Esimerkiksi VR on lisännyt Oulu-HKI-Oulu-välille kaukojunavuoroja ja lisäystä on tullut myös, kun korona-aikana peruttujen vuoroja on palautettu takaisin liikenteeseen. Myös esimerkiksi Tampereen alueella erilaiset tapahtumajunat Nokia Areenalle ovat lisänneet junien määrää.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen liikennemäärän vähenemistä selittää osittain se, että Tikkurilan laajat ratatyöt alkoivat toukokuussa. Tämän vuoksi lähiliikennettä harvennettiin merkittävästi eli joka toinen I- ja K-juna peruttiin.

Ratatöiden määrää nostavat Helsingissä isot infrahankkeet (Veturitiesilta, Kaisatunneli). Lisäksi mm. Rantaradalla on ollut runsaasti liikenteen ehdoilla tehtäviä ratatöitä. Myös Pohjois-Suomessa on ollut vilkasta ratatöiden osalta. Pohjois-Suomen kauko-ohjausjärjestelmän uusiminen sekä muut infraan liittyvät ratahankkeet mm. Oulun aseman turvalaitetyöt, Kokkolan asetinlaitteen ja kauko-ohjauksen uusimiset, Iisalmi-Ylivieska-kolmioraiteen rakentaminen sekä Haapajärven raakapuuterminaali ovat työllistäneet myös liikenteenohjauksessa. Lisäksi mm. Seinäjoki-Kokkola-välillä on tehty tuentatöitä, ja Kontiomäki-Pesiökylä-välillä radan perusparannuksia ja Laurila-Tornio-rajaliikennehankkeessa liittyviä ratatöitä. Myös Tampereen ohjausalueella on käynnissä useampi ratahanke, joita ovat mm. Kuopion, Varkauden ja Pieksämäen muutostyöt, Seinäjoen raakapuuterminaali ja Kokkolan osalta Pohjois-Suomen kauko-ohjausjärjestelmän käyttöönotto.

”Viime vuoden osalta on otettu oppia ja ratatöiden liikenteellisiin vaikutuksiin on vaikutettu ennakoinnilla yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa, kun kapasiteettien mahdollisia konflikteja on pyritty tunnistamaan jo suunnitteluvaiheessa”, kertoo Fintrafficin raideliikenteenohjauksen aluejohtaja Henri Tikkanen.

Lentoliikenne: Kansainvälinen lentoliikenne ja ylilennot vahvistuivat

Kansainvälinen lentoliikenne on piristynyt, sillä lentomäärä on kasvanut huhti-kesäkuussa noin 9 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajasta. Myös ylilentojen määrä on nousussa, sillä niitä oli 8,3 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Suomen sisäisiä lentoja oli kuitenkin 12,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022. Vuoteen 2019 verrattuna liikennevolyymi on kokonaisuudessaan Suomessa edelleen vajaan kolmanneksen alemmalla tasolla. ​

”Lentoliikenteen osalta Q2/2023 liikennemäärät olivat kokonaisuudessaan kasvussa vuoteen 2022 nähden. Kotimaan lentojen osalta lentomäärissä ei aivan päästy vuoden 2022 lukemiin, mutta kansainvälinen lentoliikenne ja ylilentävien lentojen vahva kasvu tekivät liikennemääriin positiivisen kasvun verrattuna edellisvuoteen”, kertoo apulaispäällikkö Osmo Liimatainen Fintrafficin lennonvarmistuksesta.

Liikennedatan käyttö aktiivista myös kesällä

Fintrafficin tarjoamiin liikennedatan avoimiin rajapintoihin tehtiin huhti-kesäkuun aikana 1,77 miljardia rajapintakyselyä. Fintraffic tarjoaa liikenteen tilannekuvaa kuluttajille, yrityksille ja medialle sekä avointa dataa liikenteen ja logistiikan palveluoperaattoreille sekä sovelluskehittäjille muun muassa erilaisten karttapalvelujen kehittämiseen ja navigaattorien käyttöön.

Liikenteen tilannekuvan lisäksi Fintraffic kokoaa joukkoliikenteen reittioppaiden käyttöön dataa, joka kattaa koko Suomessa kesän liikennöintiaikana 4 300 reittiä ja niillä 299 600 vuoroa. Joukkoliikenteen palvelut, aikataulut ja reitit löytyvät Opas.matka.fi-reittioppaasta.