Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa ehdotuksensa ns. mitta- ja massadirektiivin uudistamiseen. Komissio on ehdotuksessaan jättämässä jäsenmaille vapauden päättää itse kansallisen liikenteen mitoista ja massoista. Tämä on Suomen kannalta kriittinen asia, ja kansallista vapautta tulee puolustaa ehdotuksen jatkokäsittelyssä EU-tasolla. Suomen ja Ruotsin väliseen liikenteeseen ehdotus sen sijaan uhkaa tuoda perusteettomia rajoituksia.
Tavarat kulkevat Suomessa kumipyörillä. Maamme tavaratonneista noin 90 prosenttia ja tonnikilometreistäkin noin 70 prosenttia kuljetetaan maanteitse. Muuta Eurooppa pidemmät ja painavammat yhdistelmät soveltuvat erinomaisesti harvaan asuttuun pitkien etäisyyksien maahan. Suuret yhdistelmät ovat myös ympäristöteko, sillä niillä liikennöitäessä päästöt tonnikilometriä kohden ovat huomattavasti pienemmät kuin Euroopassa tavallisesti käytössä olevalla yhdistelmällä.
Euroopan komissio on uudistamassa kuljetuskaluston mitoitusta sääntelevää direktiiviä. Suomen kaltaiselle maalle, jonka saavutettavuus perustuu pitkiin, painaviin ja sitä kautta tehokkaisiin ajoneuvoyhdistelmiin, ehdotuksen sisältö on korostetun tärkeä. Komissio ei ole ehdotuksessaan rajoittamassa Suomen oikeutta hyödyntää suurempia yhdistelmiä kansallisessa liikenteessä. Tältä osin valmistelussa on kuultu suomalaisen kuljetusalan ääntä ja se tunnustaa kansalliset erityistarpeet. Tämä kansallinen liikkumavara on Suomelle ja sen kuljetusalalle elintärkeä, ja tätä on tarpeen vahvasti puolustaa ehdotuksen jatkokäsittelyssä EU:ssa.
Suomen ja Ruotsin väliseen liikenteeseen uusia rajoituksia?
Kansainvälisen, rajat ylittävän liikenteen osalta komissiolla on halu harmonisoida käytettävää kalustoa. Tämä harmonisointi tarkoittaisi Keski-Euroopassa mahdollisuutta ottaa laajemmin käyttöön nykyistä suurempia, esimerkiksi 25,25 metriä pitkiä yhdistelmiä. Tällaiset pidemmät yhdistelmät ovat olleet arkea Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä jo yli 25 vuotta. Samalla tämä harmonisointi uhkaa kuitenkin kieltää suuren osan Suomen ja Ruotsin välisestä liikenteestä kaikista tehokkaimmalla ja ympäristöystävällisimmällä kalustolla. Kun esimerkiksi nyt rajan yli voidaan ajaa 4,4 metriä korkeilla yhdistelmillä, rajaisi komission ehdottama direktiivi korkeuden 4,0 metriin. Harmonisoinnin mukanaan tuoma ongelma koskisi korkeuden lisäksi myös ajoneuvoyhdistelmissä käytettävän varsinaisen perävaunun pituutta sekä eräitä telimassoja.
Komission ehdottama muutos olisi täysin perusteeton lisäten niin liikenteen päästöjä kuin kuljetuskustannuksiakin. Tämä liiallinen harmonisointi vaikuttaisi laajasti ja haitallisesti Suomen ja Ruotsin väliseen liikenteeseen muun muassa raakapuu-, hake-, kappaletavara- ja säiliökuljetuksissa. Muutos vaikeuttaisi tuntuvasti pohjoisen raakapuulogistiikkaa.
Kelloa ei tule kääntää taaksepäin
Suomi ja Ruotsi ovat vuosikymmeniä kehittäneet maantieliikenteen säädöksiä siten, että ne vastaavat pohjolan olosuhteisiin mahdollistaen tehokkaat, turvalliset ja ympäristöystävälliset kuljetukset. Kautta aikojen näitä parhaita käytäntöjä on voitu hyödyntää myös maiden välisessä liikenteessä vailla hallinnollista taakka. EU-sääntelyllä ei tule edistää sellaista harmonisointia, mikä estäisi pohjoisen hyvien käytäntöjen jatkumisen. Pitkien yhdistelmien salliminen keskiseen Eurooppaan ei voi johtaa kellojen kääntämiseen taaksepäin siellä, jotka ovat olleet kehityksessä muita edellä.
Suomen tulee kaikin keinoin vaikuttaa EU-tasolla siihen, että Suomen ja Ruotsin välisen liikenteen erityispiirteet otetaan huomioon direktiivin lopullisessa sisällössä siten, että nyt käytössä olevaa kalustoa ei miltään osin jouduta pienentämään.
