Asiakkaan vastuu kuljetuksen laillisuudesta aktivoi 745 kuljetusyrittäjää vastaamaan SKAL Kuljetusbarometri -kyselyyn. Kysely paljastaa, että lähes kolmannes kuljetusasiakkaista ei ole kiinnostunut ajo- ja lepoaikojen noudattamisesta kuljetuksissaan ja joka neljäs maanrakennusasiakas on edellyttänyt kuljetusyritykseltä ylikuormia. Kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL vastaa epäkohtaan kuljetusasiakkaan Reilu kuljetus -oppaalla.
Kuljetusmäärät edelleen alenevalla käyrässä
SKAL Kuljetusbarometrin 10 vuoden tarkastelujaksolla kuljetusyritysten ennusteet tammi-huhtikuulle laskivat toista vuotta peräkkäin vuoden 2016 tasolle. Lähes puolet maa-aineskuljetuksia suorittavista ennustaa kuljetusmäärien laskua alkuvuonna 2020, ja 40 prosenttia kertoi kuljetusmäärien laskeneen syksyn aikana. Rakentaminen jatkui kasvukeskuksissa ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kysyntä kasvoi. Sen sijaan maakunnissa maa-aineskuljetusten kysyntä laski selvästi. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna käynnistettiin neljä prosenttia vähemmän rakennushankkeita kuin edellisvuonna.
- Lähes 60 prosenttia tukki- ja kuitupuukuljetuksia suorittavista kertoo kuljetusmäärien laskeneen ja 63 prosenttia kertoo liikevaihdon laskeneen syksyn aikana. Loppuvuoden työtaistelut tulivat vaikeaan aikaan. Sellun maailmanmarkkinahinta on romahtanut muun muassa ylitarjonnasta johtuen. Lämmin keli on vaikeuttanut puunkorjuuta ja puukauppa on hiljentynyt, kertoo Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Kari Palojärvi.
Lakot ja työsulku vain vahvistivat negatiivista kierrettä. Luonnonvarakeskuksen mukaan myös sahatavaran kotimainen kysyntä on laskenut.
Kaikkia kuljetuslajeja tarkasteltaessa kuljetusmäärät laskivat joka kolmannessa kuljetusyrityksessä loppuvuonna 2019. Lähes yhtä moni arvioi kuljetusmäärien laskevan kevään aikana. Joka kuudes kertoo kuljettaneensa aiempaa enemmän tavaraa syksyn aikana. Tilanne on sama myös ajosuoritteissa (km/kk) tarkastellen.
Kuorma-autokanta Suomessa on pienentynyt 1 300 ajoneuvolla vuoden sisällä. Joka kymmenes kuljetusyritys on vähentämässä ajoneuvomääräänsä. Myös kuljetusyritysten työvoimapula on helpottunut. Raskaan liikenteen määrä teillämme on laskenut huhtikuusta 2019 alkaen. Kuljetusbarometrista välittyy kuva, jonka mukaan kuljetusmarkkinat ovat laskusuhdanteessa.
Tilaajavastuu käsitteenä tunnetaan – asiakkaiden asenteissa suuria eroja
Barometrikyselyn perusteella 44 prosenttia kuljetusasiakkaista vaatii kirjallisia todisteita siitä, että kuljetusyrityksen tilaajavastuuasiat ovat kunnossa. Noin neljännes asiakkaista edellyttää, että kuljetusyritys liittyy Luotettava Kumppani -ohjelmaan. Joka neljännessä kuljetussopimuksessa on maininta kuljettajien työehdoista. Joka viides kuljetusasiakas haluaa kuljetusyritykseltä ajo- ja lepoaikoihin liittyvää dokumentaatiota, mutta yli 30 prosenttia ei ole asiasta lainkaan kiinnostunut. Noin neljännes vastanneista kertoo, että asiakas luottaa kuljetusyritykseen eikä kirjallisia todisteita tai sopimusmainintoja vaadita. On kuitenkin huomioitava, että kaikkien vaatimusten osalta suullinen tiedustelu ei riitä täyttämään kuljetusasiakkaan velvoitteita.
Kommenteissa valtaosa kertoo, että kuljetusasiakasta kiinnostaa ennen kaikkea hinta. Toisaalta asiakkaista esitetään myös myönteisiä, vastuullisuudesta kertovia kommentteja.
Selvitimme, millaisia eroja kuljetusyritykset näkevät kunta- ja yritysasiakkaiden välillä vastuukysymyksissä. Kyselyn perusteella kunnista löytyy yksityisiä yrityksiä enemmän piittaamattomuutta kuljetusasiakkaan vastuista. Tilannetta ei voi pitää hyväksyttävänä. Julkisen sektorin tilaajan on huolehdittava velvoitteistaan kuljetusten hankkijana.
Hatarat kuormatiedot ja ylikuormat huolestuttava ilmiö
Kolme neljästä kuljetusyrittäjästä saa asiakkaaltaan asianmukaiset tiedot kuormasta. Noin joka kolmas on joskus ollut huolissaan puutteellisten kuormatietojen vuoksi. Huolestuttavana voidaan pitää asiakkaan suhtautumista ylikuormiin. Joka kuudes kertoo joutuneensa tilanteeseen, jossa asiakas edellyttää ylikuormia. Maanrakennuskuljetuksissa tilanne on heikoin, lähes joka neljänneltä on edellytetty ylikuormia.
Maarakennuskuljetuksia suorittava Helsingin Seudun Kuljetusyrittäjät ry:n puheenjohtaja Eero Hakala kertoo, että maa-aineskuljetuksissa edellytetään tietyn kuutiomäärän kuljettamista, vaikka esimerkiksi vesi olisi tehnyt tavarasta raskaampaa. Painot samalle tavaralle voivat vaihdella merkittävästi. Hakalan mukaan kysymys on pitkälti tästä ilmiöstä.
Ylikuormat ovat Euroopan suurimpien kuljetusyksiköiden Suomessa joka tapauksessa laiton ja vältettävissä oleva ilmiö, sanoo SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.
– Kaikilla asiakasryhmillä on opittavaa velvoitteidenhoidosta. Kuljetusala tarvitsee kaikkien osapuolten ja ennen muuta kuljetusyritysten sekä asiakkaiden yhteistä panosta reilujen ja tasapuolisten kuljetusmarkkinoiden toteuttamiseksi, Iiro Lehtonen muistuttaa.
Rinnakkaiselinkeinosta lisää liiketoimintaa ja asiakkaiden sitouttamista
Noin joka kolmas kuljetusyritys pyörittää rinnakkaiselinkeinoa, ja joka kuudennella sen rooli yrityksen toiminnassa on vähintään 25 prosenttia. Suosituimmaksi rinnakkaiselinkeinoksi, 39 prosentilla vastanneista, nousi rakentaminen, maanrakennus ja louhinta. Kakkosena on kategoria "Muu", joka pitää sisällään esimerkiksi kone- ja laitevuokrausta, korjaamopalveluita, koneurakointia, nosturitöitä ja henkilöliikennettä. Kolmossijan (13–15 %) jakavat huolinta- ja logistiikkapalvelut, varastointipalvelut, ympäristönhuoltoratkaisut sekä koneiden, laitteiden ja kalustojen asennuspalvelut.
Rinnakkaiselinkeinoja harjoittavista yrityksistä 57 prosentilla niiden rooli yritystoiminnassa on strategisesti merkittävä ja kokonaisliiketoimintaa lisäävä. Rinnakkaiselinkeinolla täytetään hiljaisempia jaksoja kuljetusliiketoiminnassa ja täydennetään tarjontaa. Palveluilla myös sitoutetaan kuljetusasiakkaita. Avoimissa kommenteissa rinnakkaiselinkeinoja kiitellään:
– Lisäpalveluilla luodaan toiminnalle arvo, joka erottaa meidät muista toimijoista ja jonka takia asiakas on valmis maksamaan myös kuljetuksesta käyvän hinnan.
