Hallitus laatii ohjelmansa mukaisesti teollisuuspoliittista strategiaa työ- ja elinkeinoministeriön vetovastuulla. Työn pitäisi valmistua loppuvuonna 2024. Strategian valmisteluun logistiikkaryhmässä osallistunut Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry korostaa, että teollisuuspolitiikassa tulee kiinnittää painokkaasti huomiota logistisen kilpailukyvyn vaikutuksiin esimerkiksi yritysten sijoittumisessa Suomeen. Kuljetuskustannukset korostuvat kansainvälisessä kilpailussa ja yritysten sijoittumisessa yhä vahvemmin.

Uudessa ohjelmassaan SKAL ehdottaa ratkaisuja, joilla Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja huoltovarmuutta voidaan edistää sekä teollisuuspolitiikkaa vahvistettaisiin.

– Kaiken yritystoiminnan ja jokaisen toimialan perusedellytys on toimiva ja tehokas logistiikka. Pitkien etäisyyksien Suomessa se korostuu muuta Eurooppaa enemmän. Tarvitaan hyvässä kunnossa oleva väyläinfrastruktuuri ja sen rahoitukseen on panostettava riittävästi. Se on kaikkien suomalaisten etu, sanoo SKAL ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujala.

Hän painottaa, että globaalit myllerrykset ovat korostaneet alan merkitystä.

– Itärajamme on kiinni ja se heikentää logistista sijaintiamme. Myös valtioiden välinen tukikilpailu vaikuttaa teollisuuden sijoittumiseen – toimiva ja kustannustehokas logistiikka voi olla ratkaisemassa investointeja Suomeen, Kujala sanoo.

Huoltovarmuuteen ja sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvät kysymykset korostavat myös logistiikan roolia.

–Kuljetusyritykset turvaavat arjen toimivuuden myös häiriötilanteissa. Itämeren sotilaallisen uhan vaikutukset ovat Suomen viennille ja tuonnille merkittäviä.

Huomio Suomen logistisiin vahvuuksiin

SKALin logistiikkajohtaja Pekka Aaltonen korostaa, että toimitusketjut ovat pitkiä ja moniportaisia – ja siksi myös haavoittuvia. Suomen kaukainen sijainti päämarkkinoista lisää vaikeuskerrointa verrattuna moniin kilpailijoihin.

– Tästä on vaikeaa, ellei jopa mahdoton päästä eroon. Se tarkoittaisi viennissä pitkien matkojen välttämistä eli käytännössä vienti vähentyisi, Aaltonen sanoo

Suomi on panostanut logistiikan toimivuuteen ja tehokkuuteen olosuhteiden pakosta.

– On tärkeää huolehtia, että se mikä logistiikassa toimii hyvin, toimii jatkossakin hyvin ja parannetaan edelleen siinä missä mahdollista, sanoo Aaltonen.

– Meillä on esimerkiksi hyvät vuorotiheydet satamissa huomioiden maamme koko ja logistiikkaan liittyvä viranomaistoimintakin on kansainvälisesti ottaen toimivaa, jatkaa Aaltonen.

Hän korostaa, että globaalissa maailmassa yritykset tekevät uusia sijoituspäätöksiä monista lähtökohdista.

– Logistiikkaa ja siihen kuuluvaa infrastruktuuria sekä palveluja tulee kehittää siten, että Suomi on kiinnostava investointikohde jatkossa, Aaltonen sanoo.

Kahdeksan ehdotusta logistisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi

SKAL on kiteyttänyt ehdotuksensa kahdeksaan kohtaan, jotka tulisi näkyä loppuvuonna vahvistettavassa hallituksen teollisuuspoliittisessa strategiassa.

– Teollisuuspolitiikan, yritysten sijoittumisen ja logistisen kilpailukyvyn tulisi vaikuttaa hallituskauden lopussa tehtäviin päätöksiin. Sen tulee olla lähtökohtana myös Suomen seuraavassa hallitusohjelmassa, päättää Kujala.

1. Logistisen kilpailukykymme perusedellytys on toimiva liikennejärjestelmä. Tarvitaan hyvässä kunnossa oleva väyläinfrastruktuuri. Infrarahoitukseen on panostettava riittävästi. Julkinen rahoitus on jatkossakin liikenneverkon rahoituksen keskeinen lähde.

2. Kustannustekijöihin ja energian hintaan kiinnitettävä huomiota. Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin mukaan suurimmat kustannustekijät ovat palkat, polttoaineet ja ajoneuvon hankinta, huolto ja muu ylläpito.

3. Panostuksia EU-ennakkovaikuttamiseen. Yleisesti liikennettä ja tieliikennettä koskevista päätöksistä tulee EU-tasolta. Suomen EU-ennakkovaikuttamiseen on panostettava.

4. Erilaiset logistiikkajärjestelmät. Ne kytkeytyvät teollisuuteen ja muuhun elinkeinoelämään niin fyysisesti kuin digitaalisesti: esimerkiksi kuljetusten tarvitsemat tiedot syntyvät teollisuuden toiminnanohjausjärjestelmissä ja tämä prosessi tuli olla mahdollisimman automaattinen.

5. Valtioiden välinen tukikilpailu. Kilpailu vaikuttaa teollisuuden sijoittumiseen – toimiva ja kustannustehokas logistiikka voi olla ratkaisemassa investointeja Suomeen.

6. Huomio logistiseen sijaintiin. Itärajamme on kiinni ja olemme entistä enemmän logistisella takamatkalla. On tarkasteltava, miten sen negatiiviset vaikutukset logistiikkaan voidaan kompensoida.

7. Globaalit muutokset. Huoltovarmuus ja sotilaallinen liikkuvuus korostavat logistiikan merkitystä.

8. Osaavan työvoiman turvaaminen. Työvoiman saatavuus tulee olemaan myös logistiikan haaste. Erityisesti maantieliikenteen kuljettajapula vaivaa koko Eurooppaa.