SKALin Kuljetusbarometri 2/2023 toteutettiin 11.–22.5.2023. Barometriin vastasi 545 kuljetusyrittäjää, joka on kattava otos alan näkemyksistä. Barometrissä tarkasteltiin kuljetusyritysten tulevaisuuden näkymiä. Kun yrityksiltä kysyttiin tulevien vuosien merkittävimmistä muutostekijöistä, nousi tieverkon rapistuminen (82 prosenttia) merkittävimmäksi haasteeksi.
Rakennustoiminnan hiipuminen Suomessa heijastuu myös kuljetusalan yrityksiin. Kun uusia työmaita ei perusteta, ei maansiirtoautoillakaan ei ole tehtäviä. Rakentamisen lamaannus iskee maa-aineskuljetusten ohella myös esimerkiksi elementti-, kappaletavara-, jäte- ja erikoiskuljetuksiin. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n kyselyn mukaan 82 prosenttia kuljetusyrityksistä näkee tieverkon jatkavan rapistumistaan. SKALin mukaan on aika panostaa teiden päällystämiseen, mikä auttaisi myös rakennusalan tilannetta.
- Rakennusalan hiipuminen on vakava uhka Suomen taloudelle. Rakentamisen arvoketju ulottuu laajalle yhteiskuntaan, mikä kasvattaa riskiä taantuman laajenemisesta muille aloille, sanoo SKAL ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujala.
Valtion tieomaisuudella on merkittävä, 2,4 miljardin, korjausvelka. Kuljetusyritykset kantavat huolta tiestön rapistumisesta. SKALin Kuljetusbarometrin mukaan peräti 82 prosenttia kuljetusyrityksistä näkee tieverkon jatkavan rapistumistaan seuraavien 5–10 vuoden aikana.
Kujalan mukaan nyt on aika panostaa tuntuvasti korjausvelan vähentämiseen ja lieventää näin osaltaan rakennusalan ja siihen liittyvien kuljetusten ahdinkoa. SKAL odottaa, että hallitus linjaisi investointiohjelmasta nykyistä tarkemmin syksyn budjettiriihessä.
Päällystemäärät 4000 kilometriin
Jotta valtion tieverkon päällysteisiin kohdistuva korjausvelka ei kasvaisi, tulisi vuosittain päällystää 4 000 tiekilometriä. Kuluvana vuonna päällystemäärä jää alle 1500 kilometriin, ja valtiovarainministeriön tuoreessa budjettiesityksessä jäisivät asfaltointimäärät ensi vuonna alle 2 000 kilometriin.
- Tilanne on tällaisena kestämätön. Vähäiset asfaltointimäärät rapauttavat tiestöä ja uhkaavat liikenneturvallisuutta. Pinnoitteiden laiminlyönti johtaa varmuudella myös yhä suurempiin tiestön korjauskuluihin tulevaisuudessa, korostaa SKALin johtaja Petri Murto.
Tienpinnan kunnolla on liikenneturvallisuuden lisäksi suora yhteys kuljetuskustannuksiin ja niiden kautta kilpailukykyyn sekä liikenteen päästöihin. Hyvälaatuisella ja tasaisella tiellä ajettaessa raskaan kaluston polttoaineen kulutus on jopa viisi prosenttia alhaisempi kuin huonolla päällysteellä.
Murron mukaan pinnoitteista säästäminen on lyhytnäköistä. Valtio ei velkaannu suoraan euromääräisesti, mutta sen sijaan perusväylänpitoa laiminlyömällä velka kertyy tiestöön.
Budjettiriihestä konkreettisia linjauksia korjausvelkaan
SKAL vetoaa hallitukseen, että se budjettiriihessä etsisi ratkaisut investointiohjelman rahoittamiseen ja panostaisi tosissaan tiestön korjausvelan hoitoon – etenkin päällystämiseen.
Väylältä saatujen arvioiden perusteella 4 000 km päällystemäärien toteuttaminen edellyttäisi noin 150–200 miljoonan euron lisäystä perusväylänpidon rahoitukseen.
- Suuri osa tästä panostuksesta palautuisi veroina valtiolle. Myös rakennusalan näkymät ja työllisyystilanne helpottaisivat, mikä hyödyttäisi maatamme pitkällä tähtäimellä, Anssi Kujala kiteyttää.
Hallitus aikoo toteuttaa noin kolmen miljardin euron liikenneinvestointiohjelman tällä hallituskaudella. Ohjelma aiotaan rahoittaa valtion omaisuutta myymällä. Osana ohjelmaa on 520 miljoonan euron korjausvelkapaketti.
Lisätietoja
