Kokkolan meriväylällä ja satamassa syksyllä 2018 käynnistynyt hanke jatkuu tänä vuonna kolmen ruoppauslautan ja imuruoppaajan voimin. Yli 60 miljoonan euron investoinnit tehostavat sataman kautta kulkevan tavaran kuljetustaloutta sekä vähentävät myös alusliikenteen aiheuttamia päästöjä.

Hankkeella ruopataan ja louhitaan massoja sekä väylällä että satama-altaassa. Viime vuonna hankkeella ruopattiin haitallisia aineita sisältävät, stabiloitavat maamassat sekä mahdollisesti räjähteitä sisältävät riskialueet. Räjähdehavaintoja ei tehty.

Tänä vuonna meriväylän syventäminen 14 metrin kulkusyvyyteen jatkuu puhtaiden maiden ruoppauksella sekä kallioalueiden louhintatöillä.

-Tällä hetkellä töissä on kolme ruoppauslauttaa, yksi imuruoppaaja-alus sekä useita hinaajia, proomuja ja henkilöstökuljetusveneitä. Imuruoppaus on todella tehokas työmenetelmä pehmeän saven ruoppauksessa. Ruoppaaja poistaa merenpohjasta reilussa parissa kuukaudessa noin miljoona kuutiota maamassaa, kertoo Väylän projektipäällikkö Seppo Paukkeri.

Tehokkaan työmenetelmän haittapuolena on imuruoppauksen aiheuttama veden samentuminen.

-Samentuma on kuitenkin lyhytaikaista ja rajoittuu työalueen läheisyyteen. Vesi kirkastuu pian sen jälkeen, kun työt kyseisellä alueella päättyvät, Paukkeri sanoo.

-Merenpohjasta poistetaan valtava määrä maamassoja ja kalliolouhetta. Ruopattavat maat läjitetään Pommisaareen sekä Syväsataman ja Hopeakiven läjitysaltaisiin, ja louhittavaa kalliota hyödynnetään sataman pengerrakenteissa. Me emme läjitä puhtaitakaan ruoppausmassoja meren syvänteisiin, mikä osaltaan vähentää veden samentumista. Täyttömassoista rakennetaan uutta satamakenttää, jolloin muualta kuljetettavien massojen määrä vähenee, sanoo Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtaja Torbjörn Witting.

Hankkeella on käynnissä laaja ELY-keskuksen hyväksymä, ympäristö- ja vesiluvan mukainen ympäristöntarkkailuohjelma, jolla pyritään kartoittamaan ja minimoimaan hankkeen vaikutuksia meriympäristölle. Hankkeella tarkkaillaan muun muassa meriveden haitta-ainepitoisuuksia ja samentumaa sekä hankkeen vaikutuksia alueen kalastoon, linnustoon ja kasvistoon.

Ympäristön suojelemiseksi ja samentuman torjumiseksi käytetään nykyaikaisia työkaluja, kuten reaaliaikaisia, automaattisia samentumamittareita sekä siltti- ja kuplaverhoja. Tärkein samentuman torjuntakeino on kuitenkin ruoppauksen ja läjityksen tehokkuus ja lyhytaikaisuus.

Hankkeen yhteiskustannus on kokonaisuudessaan 63 miljoonaa euroa, joka jakautuu seuraavasti: Kokkolan väylän ja sataman syventämishankkeen kokonaiskustannus on 45 miljoonaa euroa, josta Väyläviraston osuus on 35 miljoonaa euroa ja Kokkolan Satama Oy:n osuus enintään 10 miljoonaa euroa. Kokkolan Satama Oy:n hankkeeseen liittyvien hankintojen kustannukset ovat 18 miljoonaa euroa