Nodeon Finland kokeili uutta teknologiaa liikenteen analysointiin ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Teknologia perustuu LiDAR-valotutkiin ja tekoälyyn. Kokeilussa saavutettiin yli 95 prosentin tarkkuus liikennelaskennassa ja otettiin kehitysloikka liikenneturvallisuutta parantavassa C-ITS-ratkaisussa.

Valotutka, eli LiDAR (engl. Light Detection and Ranging), on nopeasti kehittyvä teknologia. Valotutkalla kuvataan tarkasti fyysistä ympäristöä digitaalisen 3D-pistepilvimallin avulla. Ajoneuvoteollisuudessa LiDAR-sensoreita käytetään erityisesti robottiajoneuvoissa.
 
Nodeon Finland testasi Helsingin Jätkäsaaressa kesän ja syksyn 2021 aikana LiDAR-sensorin ja tekoälyn hyödyntämistä risteysalueen liikennevirtojen seurannassa ja laskennassa sekä liikenneturvallisuuden parantamisessa. Yhteistyökumppanina toimi Bluecity Technology.
 
Kokeilu oli osa Forum Virium Helsingin ja Helsingin kaupungin Jätkäsaari Mobility Lab -hanketta, joka tukee uusien älyliikenteen innovaatioiden kokeilemista.
 
Helsingin kokeilu oli ensimmäinen laatuaan aidossa katuympäristössä Suomessa. Kokeilun tulosten perusteella Nodeon yhteistyökumppaneineen lähti tuotteistamaan ratkaisuaan uusille markkinoille.
 
”Saimme kokeiluista arvokasta ymmärrystä ja referenssejä LiDAR- ja C-ITS-sovelluksista. Näemme nämä ratkaisut yhtenä keskeisenä kehityspolkuna, jonka kautta kadunvarsien älykkyyttä kehitetään matkalla kohti autonomista liikennettä. Kokeilut rohkaisivat meitä palkkaamaan työntekijän, joka keskittyy pelkästään C-ITS-ratkaisujen kehittämiseen”, Nodeon Finlandin älykkäiden kaupunkien liiketoiminta-alueen johtaja Timo Majala toteaa.

Kokeilu näytti teknologian mahdollisuudet

Valotutkan soveltuvuutta liikennetiedon keräämiseen kokeiltiin kolmessa risteyksessä. Laitteistot tuottivat yksityiskohtaista tietoa liikenteestä, esimerkiksi ajoneuvojen, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden lukumääristä, nopeuksista, tarkoista liikeradoista ja uhkaavista vaaratilanteista.
 
Ensimmäinen liikennelaskennan ja analysoinnin kokeilu toteutettiin Tyynenmerenkadun ja Välimerenkadun risteyksessä sekä myöhemmin Länsilinkin risteyksessä. Tulokset olivat hyvin lupaavia, ja laskennassa päästiin parhaimmillaan reilusti yli 95 prosentin laskentatarkkuuteen.
 
Kokeilua laajennettiin liikenneturvallisuuden parantamiseen Itämerenkadun ja Selkämerenkadun risteyksessä. Testitilanteessa autoilijaa varoitettiin pikaviestillä uhkaavasta törmäystilanteesta ns. C-ITS-palveluviestin avulla. Viestejä voi vastaanottaa navigaattorina toimivalla älypuhelimella, ja yhä useammin myös uusien autojen kojelaudan näytöllä.
 
Tosielämän kokeilu tarjosi tietoa uuden teknologian tarjoamista mahdollisuuksista ja toteutuksen kriittisistä reunaehdoista, esimerkiksi laitteiden optimaalisesta asentamisesta ja C-ITS-viestien nopean välittämisen vaatimuksista.
 
“Uusien ratkaisujen kehittämisessä on ensiarvoisen tärkeää todentaa niiden toimivuus todellisissa, haastavissa liikenneympäristöissä”, Timo Majala kertoo kokeilun hyödyistä.
 
Myös kaupunki oppi kokeilusta.
 
“Kaupungin näkökulmasta on tärkeää kokeilla innovatiivisia teknologioita ja palveluja. Tämä kokeilu paransi ymmärrystä siitä, miten kaupunkiliikenteestä voidaan tuottaa tietoa ja lähestyä liikenneturvallisuuden parantamista uusin tavoin,”  projektipäällikkö Janne Rinne Forum Virium Helsingistä sanoo.
 
Älyliikenteen kokeilutoiminta Helsingissä jatkuu Mobility Lab Helsinki -nimellä vuosina 2022–2024.