Kiina valloittaa Eurooppaa kaupallisella voimalla. Kiinan autoteollisuus ja kauppaehdot kuuluvat Kiinan vahvimpiin aseisiin Eurooppa-valloituksessa. Niissä nähdään yhdeksän tekijää.
1. Euroopan autoteollisuuden menneisyys Kiinassa
Menestys menneisyydessä on yksi suurimmista riskitekijöistä yrityksille. Erityisesti saksalaisille autovalmistajille kasvoi yksi suurimmista kuviteltavissa olevista riskitekijöistä, koska he olivat Kiinassa uskomattoman menestyneitä.
Esimerkiksi Volkswagen oli 40 vuotta markkinajohtaja Kiinassa. Monet valmistajat tekivät jopa 40 prosenttia myynnistään Kiinassa, esimerkiksi Mercedes. Jotkut saavuttivat parhaimpina vuosinaan jopa 60 prosenttia voitoistaan siellä.
2. Osaamisen siirto Kiinaan
Kiinalaisilla valmistajilla puolestaan oli runsaasti aikaa kasvaa kilpailijoiden rinnalle. Ne pystyivät oppimaan paljon. Esimerkiksi SAIC on VW:n yhteisyrityskumppani Etelä-Kiinassa ja on jo myynyt noin 300 000 autoa Euroopassa MG-merkillään vuoteen 2025 mennessä. Ja tietysti autojen valmistaminen Kiinassa on huomattavasti halvempi vaihtoehto kuin Euroopassa. Nykyisin tämä pätee myös tuotekehitykseen.
3. Protektionistinen Yhdysvaltojen politiikka
Itse asiassa Yhdysvallat voisivat auttaa Euroopan autoteollisuutta nostamalla perinteisen polttomoottoriteknologian arvoa sähkömoottorikehityksen rinnalla.. Sillä fossiilisten polttoaineiden ystävä Donald Trump on palauttamassa amerikkalaiset enemmän tai vähemmän polttomoottoreihin.
Mutta Trumpin linja ei rajoitu vain polttomoottoreihin, vaan hän myös turvautuu protektionistiseen talouspolitiikkaan, joka sallii eurooppalaisten autojen myynnin vain kovilla tullimaksuilla. Lisämaksut jättävät raskaat jäljet taseisiin: Esimerkiksi Mercedes arvioi tullimaksujen aiheuttamat tappiot vuoteen 2025 mennessä miljardiksi euroksi.
USA:n tullipolitiikka pakottaa kaikki valmistajat löytämään uuden tasapainon: elektroniikka ja ohjelmistot on lopulta kehittävä erikseen kahta maailmanaluetta varten, kuten Volkswagen Rivianin kanssa (Yhdysvalloissa) ja Carizonin sekä kumppani XPengin kanssa (Kiinassa).
4. Euroopan jälkeenjääneisyys sähköautoissa
Kiina julisti ensimmäistä kertaa vuonna 2011 sähköautot ja "New Energy Vehicles" viralliseksi “strategisesti nousevaksi teollisuudeksi” viiden vuoden suunnitelmassaan.
Eurooppalaiset toteuttivat tämän liian myöhään ja vain puolittain. Tämä on ongelma, kun tärkein markkinaosa kääntyy kohti sähköautoja. Mutta yli sadan vuoden menestyksen jälkeen polttomoottoreilla eurooppalaiset suhtautuvat byhä epäillen sähköautoja kohtaan.
“Vuodesta 2015 eteenpäin oli Euroopan moottorikäyttöisten ajoneuvojen ympäristötavoitteet mahdotonta saavuttaa vain polttomoottoreilla”, selittää Herbert Diess Moove-podcastissa.
5. Kiinan koordinoitu talouspolitiikka
Kiina on suunnitelmallisesti julkisena taloutena siirtymässä sähköistämiseen. Sen rinnalla Euroopan suurimmat valmistajat ovat liian pieniä. Kiinan autoteollisuus pystyi luomaan kokonaisen ekosysteemin akkuteknologian tuotannosta raaka-ainekettuun, ja tämä johti valtavaan teknologiseen etumatkaan sähköautoissa.
Lisäksi Kiinan valtion tukemat ja jatkuvasti kasvavat New Energy Vehicles (NEV, eli PHEV ja sähköautot) markkinat Kiinassa vahistavat Kiinan otetta. Niitä jakavat pääasiassa kiinalaiset valmistajat keskenään – hirvittävässä hintakilpailussa, jossa eurooppalaiset valmistajat eivät voisi pysyä mukana, vaikka heillä olisi tarjolla ominaisuuksiltaan kilpailukykyisiä malleja .
Näin ollen eurooppalaisille jää polttomoottorimarkkina, jotka jatkuvasti kutistuvat. Samalla eurooppalaiset valmistajat kutistuvat sen mukana Kiinassa. Irakin sodan jälkeen tämä ilmiö on kiihtynyt: nousevat bensiinihinnat kasvattavat etua sähköautoille.
6. Eurooppalaista akkutuotantoa ei ole



