Valtavat investoinnit tehdasvarusteluun ja tekoälyyn antavat Kiinalle etumatkaa autoteollisuudessa ja muilla aloilla. Kiinan salainen ase kauppasodassa on tekoälyllä toimiva tehdasrobottiarmeija, joka on mullistanut valmistuksen.
Koko Kiinassa tehtaita automatisoidaan hurjaa vauhtia. Insinöörit ja sähköasentajat huolehtivat robottijoukoista, mikä laskee valmistuskustannuksia ja parantaa samalla laatua. Tämä on kova paikka länsimaille, joiden teollisuus on rakentunut vuosien saatossa, mutta jotka eivät ole investoineet robotteihin samassa mittakaavassa.
Tehtaat ovat nyt Kiinassa automatisoidumpia kuin Yhdysvalloissa, Saksassa tai Japanissa. Kiinassa on enemmän tehdasrobotteja 10 000 valmistustyöntekijää kohden kuin missään muussa maassa, lukuun ottamatta Etelä-Koreaa ja Singaporea.
Kiinan automatisointiponnistuksia on ohjattu valtiollisilla linjauksilla ja niitä on tuettu massiivisilla investoinneilla. Ja kun robotit korvaavat työntekijöitä, mahdollistaa automaatio sen, että Kiina voi jatkaa massatuotannon hallitsemista, vaikka työvoima ikääntyy ja nuorempi sukupolvi ei ole yhtä halukas teollisuustöihin. Robottiarmeija on Kiinan ase Trumpin tullisodassa, kertoo The New York Times.
Robotit korvaavat työntekijöitä paitsi autotehtaissa myös tuhansissa pienissä työpajoissa ympäri Kiinaa. Muutos tapahtuu nopeasti, ja esimerkiksi tekoälyllä varustetun kamerarobotin, joka maksoi vielä neljä vuotta sitten lähes 140 000 dollaria, saa nyt 40 000 dollarilla. On yhä vaikeampaa kilpailla, jos yrityksellä on työntekijöitä, jotka tekevät töitä kahdeksan tuntia päivässä, kun pahin kilpailija käyttää koneita, jotka toimivat ympäri vuorokauden.
Toinen esimerkki on autonvalmistaja Zeekr, jolla on valtava autotehdas. Kun tehdas avattiin neljä vuotta sitten, siellä oli 500 robottia — nyt määrä on 820, ja lisää on suunnitteilla. Robotit kuljettavat paneelit kokoonpanolinjalle, jossa sadat robottikädet työskentelevät 16 hengen tiimejä vastaavissa ryhmissä suorittaen monimutkaisia liikkeitä hitsatakseen paneelit auton koriksi. Hitsausalue on niin kutsuttu "pimeä tehdas", mikä tarkoittaa, että robotit voivat työskennellä ilman valaistusta ja ilman ihmistyövoimaa.
Ihmisiä kuitenkin tarvitaan edelleen laadunvalvontaan ja sellaisten osien asentamiseen, jotka vaativat käsityötaitoa, kuten johdinsarjat. On tehtäviä, joita kamerat ja tietokoneet eivät pysty yksin hoitamaan. Työntekijät kuljettavat edelleen hansikkaat kädessä kätensä auton pintojen yli ja hiovat pienet virheet pois ennen maalausta. Joitain laadunvalvonnan loppuvaiheita on kuitenkin automatisoitu tekoälyn avulla. Zeekrin kokoonpanolinjan lopussa tusina korkearesoluutioista kameraa ottaa kuvia jokaisesta autosta. Tietokoneet vertaavat kuvia laajaan tietokantaan oikein kootuista autoista ja ilmoittavat henkilökunnalle, jos havaitaan poikkeama. Tehtävä vie vain muutaman sekunnin.
Viime vuonna Pekingin viranomaiset kehottivat suuria autonvalmistajia vuokraamaan kaksikätisiä ja -jalkaisia robotteja ja lähettämään videoita näistä roboteista suorittamassa tehtäviä kokoonpanotehtaissaan. Robotit suorittivat lähinnä yksinkertaisia tehtäviä, kuten osien lajittelua varastossa.
Äskettäin Kiinan toiseksi korkein virkamies ilmoitti, että maa aikoo panostaa voimakkaasti älyrobottien kehittämiseen. Tätä varten on perustettu 137 miljardin dollarin riskipääomarahasto robottikehitykseen, tekoälyyn ja muuhun edistyneeseen teknologiaan.
Kiinan yliopistoista valmistuu vuosittain noin 350 000 insinööriä. Vertailun vuoksi: Yhdysvalloissa luku on noin 45 000 ja Ruotsissa 7 000. Tämä antaa hieman perspektiiviä kehityksen mittakaavasta.
Lähde: The New York Times
