Viime kesänä 1.6.2020 voimaan tulleen tieliikennelain mukaan talvirenkaita on käytettävä keliperusteisesti maaliskuun loppuun. Maaliskuu ei kuitenkaan ole takaraja talvirenkaiden käytölle, vaan myös nastarenkaita saa käyttää sen jälkeenkin, jos sää tai keli sitä edellyttää.
- Renkaiden vaihdossa ei kannata koskaan miettiä kalenteria vaan pitää katsoa vallitsevat olosuhteet, täsmentää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen.
- Renkaiden vaihtoa suunnittelevan kannattaa huomioida omat ajoajat ja ajoreitit. Näin keväisin alueelliset erot olosuhteissa voivat olla hyvinkin suuria, mikä kannatta huomioida automatkaa suunniteltaessa, jatkaa Pohjonen.
Uusia talvirengassääntöjä noudatettu mallikkaasti
Tieliikennelain uudistuksen vaikutuksia talvirenkaiden käyttöön seurataan Traficomin tilaamassa kaksivuotisessa tutkimuksessa. Seurannan loppuraportti julkaistaan ensi syksynä talvirengaskauden kynnyksellä.
Tammi-helmikuun vaihteessa 2021 toteutetussa parkkipaikkaseurannassa kesärenkaita havaittiin vain neljässä henkilöautossa reilun 1 200 auton otoksessa. Osuus (0,3 %) on täsmälleen sama kuin vastaavassa VTT:n selvityksessä alkuvuonna 2018.
- Suomalaisautoilijat näyttävät sisäistäneen hyvin uudet talvirengassäännöt. Toisaalta yksikin talvikeliin sopimaton rengastus on liikaa liikenneturvallisuuden kannalta, seurantatutkimuksesta vastaava konsultti Jouko Lahti muistuttaa.
Kitkarenkaiden osuus talvirenkaista kasvamassa
Kitkarenkaiden suosio näyttäisi lisääntyneen myös uuden tieliikennelain aikana. Parkkipaikkaseurannan mukaan kitkarenkaiden osuus Suomen talviliikenteessä on jo 19 prosenttia, kun se 2010-luvun alussa oli vain 12 prosentin tuntumassa.
Eurooppalaisten rengasvalmistajien (ETRMA) myyntitilastojen valossa muutos näyttää vieläkin selkeämmältä. Viime vuonna kitkarenkaiden osuus Suomen markkinoille tuoduista talvirenkaista oli peräti 24,4 prosenttia, kun se vuonna 2018 oli vain 17 prosenttia.
Uudistus on epäilemättä vauhdittanut siirtymistä kitkarenkaisiin. ”Lisäksi talvirengasvalintoja pohditaan yhä kokonaisvaltaisemmin. Turvallisuuden ohella vaakakupissa painavat usein vaivattomuus, taloudellisuus ja ympäristönäkökohdat”, Lahti arvelee.
