Siirtymä vähäpäästöiseen liikenteeseen edellyttää kattavaa vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuuria. EU rahoittaa infran rakentamista, kun Verkkojen Eurooppa -ohjelman toinen kausi alkaa syyskuussa. Jakeluinfran kehittäminen on myös Suomen fossiilittoman liikenteen tiekartan keskeinen toimi. Liikenne- ja viestintäministeriö järjestää rahoituksesta keskustelu- ja infotilaisuuden 30.8.2021.
EU tarjoaa rahoitusta esimerkiksi autojen, junien, alusten ja lentokoneiden vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran laajentamiseen Verkkojen Eurooppa -välineen (Connecting Europe Facility, CEF) liikenneohjelmasta. Koko ohjelman rahoitus on 25,8 miljardia euroa kaudella 2021-2027.
Rahoitusta suunnataan etenkin jakeluinfran rakentamiseen väylillä ja satamissa, jotka kuuluvat Euroopan laajuiseen TEN-T -verkkoon. Rahoitusta voi hakea esimerkiksi sähköautojen ja -bussien ja raskaan kaluston latausinfraa varten. Lisäksi EU suuntaa rahoitusta vedyn tankkausinfraan ja raskaan kaluston LNG-asemien rakentamiseen. Rahoitusta myönnetään myös muun muassa hankkeille, jotka tukevat vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran levittäytymistä TEN-T -satamiin, sisävesisatamiin ja sisävesille sekä lentokentille.
Vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuuri kehittyy nopeasti, mutta vielä sekä Suomessa että muualla Euroopassa on paljon alueita, joissa esimerkiksi julkista sähkölatausta ei ole riittävästi saatavilla. Epävarmuus jakeluinfran saatavuudesta saattaa olla monelle este nolla- tai vähäpäästöisen ajoneuvon hankinnalle.
Vaihtoehtoisten käyttövoimien hankkeita rahoitetaan yhdistelmärahoituksella (engl. Blending Facility), joka koostuu EU-tuesta ja lainasta. Edellytyksenä on joko Euroopan investointipankin EIB:n tai kansallisen lainanvälittäjän takaus lainalle. Rahoitusta voivat hakea valtio, kunnat, yritykset ja muut toimijat.
Suomelta on toistaiseksi puuttunut kansallinen lainanvälittäjä, joten suomalaiset toimijat ovat voineet hakea lainaosuutta lähinnä Euroopan investointipankin kautta. Keskustelutilaisuudessa liikenne- ja viestintäministeriö kartoittaa, onko Suomessa tarvetta kansalliselle lainanvälittäjälle. Lisäksi tarjotaan tietoa liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien infrastruktuurin CEF-rahoitushauista.
Jakeluinfra keskeinen osa fossiilittoman liikenteen tiekarttaa ja EU:n ilmastopakettia
Suomi pyrkii vauhdittamaan siirtymää hiilettömään liikenteeseen fossiilittoman liikenteen tiekartan toimilla, joista hallitus päätti toukokuussa 2021. Jakeluinfran kehittäminen on keskeinen osa tiekarttaa. Toimenpiteitä edistävät määrärahat käsiteltäisiin vuoden 2022 talousarvion sekä vuosien 2023-26 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä.
Suomi on hakenut EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä yhteensä 40 miljoonaa euroa investointeihin, jotka kohdistuisivat julkisen liikennesähkön ja -kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin sekä yksityiseen latausinfrastruktuuriin.
Komissio ehdotti 14.7.2021 julkaisemassaan Fit for 55 -ilmastopaketissa, että esimerkiksi sähköautojen latauspisteitä lisätään. Vuoteen 2025 mennessä latauspisteitä tulisi olla 60 kilometrin välein Euroopan laajuisella TEN-T -ydinverkolla. Komissio ehdottaa sitovia kansallisia tavoitteita autoilun lisäksi alusten sekä lentokoneiden vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelu- ja latauspisteille.
Mitä seuraavaksi?
Keskustelutilaisuus järjestetään 30.8. klo 15.00-16.30. Ilmoittautumisia Teams-sovelluksen välityksellä järjestettävään tilaisuuteen pyydetään 27.8. mennessä. Kaikille avoin tilaisuus on suunnattu erityisesti investointeja suunnitteleville tahoille. Ilmoittautuneille toimitetaan Teams-osallistumislinkki ja taustamateriaaleja.
Vuosina 2021-2023 liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien infrastruktuurin hakuja järjestetään 4-5 kuukauden välein. Ensimmäinen haku avautuu syyskuussa ja päättyy tammikuussa 2022. Komissio julkaissee hakukuulutukset sisältävän työohjelman myöhemmin kesällä. Tuen edellytykset ja hakumenettely on kuvattu CEF-asetuksessa.
Ilmoittautuminen ja ohjelma 30.8.2021: https://link.webropolsurveys.com/S/55ED7E9376BAE426
