Ajoneuvojen sähköistämisen odotetaan vähentävän kasvihuonekaasupäästöjä ja ilmansaasteita, kun taas älykkäiden ajoneuvojen yleistymisen odotetaan vähentävän liikenneonnettomuuksia ja parantavan liikkumispalvelujen saatavuutta. Yksityisautot asettavat kuitenkin jatkossakin haasteita kaupunkiliikenteen kestävyydelle niiden luontaisen pysäköinti- ja tietilan tarpeen vuoksi. Ilman laajaa liikennejärjestelmätasoista suunnittelua ja ohjausta henkilöautot vievät yhä suuremman osan kaupunkitilasta.

Tällä hetkellä merkittävä osa (30–60 %) kaupunkialueiden tilasta on liikenneinfrastruktuurin peitossa. Tilastokeskuksen mukaan autot pysyvät pysäköitynä Suomessa yli 90 % ajasta. Sähköistys, automaatio ja servitisointi ovat kaikki merkittäviä siirtymiä liikenteessä. Vaikka ne etenevät samanaikaisesti, jokaisella on oma polkunsa. Toistaiseksi tiedetään vain vähän kolmen suuren muutoksen yhteisvaikutuksista. Lisätiedon ja -tutkimuksen tarve toisiaan vahvistavista toimenpidekokonaisuuksista on suuri, jotta voimme hyödyntää näitä siirtymiä vaikuttaaksemme myönteisesti yhteiskunnan läpileikkaaviin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen, ilmanlaadun heikkenemiseen sekä turvallisuuteen, terveyteen ja kaupunkilaisten mukavuuteen. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat ovat konkreettinen keino suunnitella kestävämpi kaupunkitila, jossa otetaan huomioon kaikki tulevaisuuden liikennemuodot. Suomessa ensimmäiset suunnitelmat on tehty Tampereella, Lahdessa, Kotkassa ja Vaasassa. Tulevaisuus näyttää, kuinka uusi suunnittelumalli voidaan integroida nykyiseen suunnittelujärjestelmään. Olemme kuitenkin oikealla tiellä.