Suomen poliisi hyllyttää ajokortin kolmesta ylinopeudesta vuoden sisällä, neljästä kahdessa vuodessa, olivat ne miten vähäpätöisiä määrältään ja riskiltään muulle turvallisuudelle tahansa. Kuljettaja jalkautetaan mielivaltaisin perustein 4 - 16 viikoksi.

Asiaan kuuluu, että autoilija suorastaan harhautetaan ylinopeusvirheisiin vajaalla, jopa puuttuvalla nopeusrajoitus-merkinnällä yhdistettynä mittaukseen valvontakameralla tai tutkalla heti uuden rajoitusmerkin jälkeen.

Ajokortin menetys merkityksettömästä rikkeestä lyö korville kaikkea, mitä on totuttu pitämään länsimaisena oikeuskäytäntönä.

Tavallisille työssäkäyville ja yrittäjille se johtaa tuhansien eurojen kustannuksiin taksimaksuina ja menetettynä työaikana.

Ammattikuljettajan kohdalla seuraukset pilkkaavat koko suomalaista oikeusjärjestelmää. Ammattikuljettajat ovat ajomäärillään moninkertaisesti suuremmassa riskissä tehdä tahattomasti pikku nopeusylityksiä. Ammattikuljettajasta tehdään kortin hyllytyksellä käytännössä työtön! Rangaistus ei oikeuta työttömyyskorvauksiin. Rangaistus kertautuu myös täysin syyttömiin: perhe, huollettavat, jäävät ilman tuloja minkä lisäksi syytön työnantaja yhtäkkiä joutuu hamuamaan ankaraa kuljettajapulaa kärsiviltä markkinoilta tilapäistä kuljettajaa täyttämään kuljetussopimuksen velvoitteita.

Kun ammattikuljettaja lopultaa saa ajokorttinsa takaisin, hänen tilallaan onkin usein toinen kuljettaja pysyvästi (usein nk. halpamaan korvike). Hänestä on poliisin rahastuksen tuloksena tehty lopullisesti työtön.

Peltipoliisien "isä" tuomitsee 

Länsi-Suomen Liikkuvan poliisin päällikköä, ylikomisario Sven-Olof Hassel'ia pidetään peltipoliisien isänä Suomessa. Nyt 79-vuotias Hassel on liittynyt niiden käyttöä ankarasti arvostelevien joukoon. Tuoreimmassa arvostelussaan Hufvudstadsbladet -lehdessä 20. heinäkuuta 2019 Hassel kirjoittaa mm.:

"Väitetään että automaattisella kameravalvonnalla voidaan säästää jopa 40 henkeä vuodessa. Monet asiantuntijat eivät usko moisiin väittämiin ja selvityksiin.

Kun verrataan eri maiden perusteita automaattiselle nopeusvalvonnalle selviää, että Suomella on huomattavasti heikompia perusteluja kuin esimerkiksi Norjalla. Tämä on johtanut kameratolppien sijoitteluun paikkoihin, joita autoilijat Suomessa eivät hyväksy. Niitä on paikoissa, joissa onnettomuuksia harvoin sattuu.

Viime vuonna yli 600 000 autonkuljettajaa on sakotettu tai saanut huomautuksen sallitun nopeuden ylityksestä. Vain 3 % on ylittänyt sallitun nopeuden yli 20 km/t. Mielenkiintoista on, että sekä Ruotsissa että Norjassa on noin puolet vähemmän ilmoitettuja ylinopeuksia kuin Suomessa. Se osoittaa, että viranomaiset eivät ole pitäneet tarpeellisena aktivoida kameroita yhtä usein kuin Suomessa.

Norjalla on ankaria perusteita. Yhteenlasketut vahinkokustannukset pitää nousta maan korkeimpaan 10 prosenttiin perustelemaan pistekohtaista nopeusvalvontaa kyseisellä tieosuudella. Lisäksi edellytetään koko viikon ajan mitatun keskinopeuden ylittävän sallitun nopeusrajoituksen.

Norja, joka johtaa liikenneonnetomuuskehitystä koko Euroopassa, aloitti automaattisen keskinopeusvalvonnan jo 10 vuotta sitten. Se on tehokkaampi tapa valvoa ajonopeuksia kuin automaattinen pistekohtainen valvonta. Lisäksi se on autoilijaystävällisempi valvontatapa kuin perinteinen pistekohtainen valvonta."

(Ote Auto, tekniikka ja kuljetus -lehden tulevasta artikkelista "Poliisimme on vakavasti sairas (2)". Artikkelisarjan ensimmäinen osa on julkaistu kesäkuussa lehden numerossa 5/2019)